Ole kuin kotonasi : Työn ja kodin rajanvetoja lappilaisten kotimajoittajien arjessa
Kinnunen, Veera (2010)
Lapin yliopisto
2010
openAccess
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:ula-201011291088
https://urn.fi/URN:NBN:fi:ula-201011291088
Tiivistelmä
Pro gradu -tutkielmani tehtävänä on tutkia, kuinka kodin arjen ja majoitustyön yhdistäminen vaikuttaa ihmisten arkielämän tasolla. Tutkimuskohteena on viisi lappilaista kotimajoitusyritystä. Tutkielman pääasiallisena aineistona on viiden kotimajoittajan teemahaastattelut ja osallistuva havainnointi kahdessa kotimajoitusyrityksessä. Tutkimusotteeni on etnografisesti orientoitunutta materiaalista sosiologiaa.
Tutkielman empiirisenä tavoitteena on tutkia kodin ja työn yhdistämisen keinoja arjessa ja tehdä kotimajoittajien arkielämää näkyväksi. Teoreettisena tavoitteena on kehittää arjen käsitettä sosiologisena tutkimustyökaluna. Tulkitsen arjen ajallisista rytmeistä, tiloista ja etäisyyksistä sekä sosiaalisista suhteista muodostuvaksi kokonaisuudeksi. Lisäksi tavoitteena on tuoda uuden palvelutyön keskusteluun uudenlaista näkökulmaa aikaisemmin vähän tutkitun kotimajoitustyön kautta.
Tutkielman analyysi jakautuu kolmeen osaan. Aluksi kuvailen kotimajoitusyritysten arkea laadullisen sisällönanalyysin avulla. Tarkastelen millaisista sosiaalisista, ajallisista ja tilallisista jäsennyksistä kotimajoittajien arki haastattelujen perusteella muodostuu. Analyysi osoittaa arjen jäsennysten olevan häilyviä ja tulevan näkyviksi vasta kyseenalaistuessaan, esimerkiksi kun asiakas muuttuu ystäväksi ja rahanvaihto vaikeutuu.
Toisessa tutkimuskysymyksessä vaihdan näkökulman arjen strategioihin. Tulkitsen arjen strategiat pitkällä aikavälillä muodostuneiksi, rutinisoituneiksi tavoiksi toimia. Muodostan aineiston pohjalta viisi arjen strategiaa: ammatinharjoittajan, työntekijän, harrastajan, talonpojan ja kotiäidin strategiat.
Lopuksi tarkastelen kotimajoitustyötä uuden palvelutyön keskustelun kontekstissa. Kotimajoitus näyttäytyy tutkimukseni perusteella normaalia palkkatyön järjestystä murtavana työnä, jossa agraarin ja uuden palvelutyön piirteet ovat toisiinsa limittyneet. Se hyödyntää elämystuotannon vuorovaikutuksellisuutta ja kulttuurisuutta, ja edellyttää tunnetyötä, esteettistä työtä ja persoonallisuutta. Kotimajoitustyössä korostuvat myös paikan ja jatkuvuuden merkitykset, jotka eivät yleensä ole uuteen työhön liitettyjä piirteitä. Kotimajoitus voidaan nähdä elämäntapayrittäjyytenä, joka mahdollistaa ja rahoittaa oman elämäntavan, esimerkiksi harrastuksen tai tietyllä paikkakunnalla asumisen. Siten kotimajoitusta voisikin olla perusteltua tarkastella elämäntyylinä, esimerkiksi hitaan elämän kehyksessä. Toteankin lopuksi, että kotimajoitustyötä voisi pitää esimerkkinä uudesta hitaasta työstä.
Tutkielma on tehty osana Suomen akatemian rahoittamaa, Lapin yliopin ja Metsäntutkimuslaitoksen yhteistä Turismi työnä -tutkimushanketta (2006–2009). The purpose of this thesis is to examine strategies that the home accommodation hosts have employed in their everyday life in order to maintain a sense of home and a feeling of balance between domains of home and work life. Home accommodation business refers to a type of accommodation that provides hospitality in a private home. Home in the modern western societies has been considered the most private area of human life. In the home accommodation business public and commercial domains are merged into the intimate area of home. Because of this ambiguous nature, home accommodation business provides a unique context in which to study issues of home and work balance.
The data of the thesis consists of thematic interviews of five home accommodation hosts and field notes of participant observations in two home accommodation business sites. The study is thus ethnographically oriented. The ideas of material sociology have also had great influence on the theoretical approach of the study.
Theoretical aim of the thesis is to develop the concept of everyday life as an analytical tool for sociological study. In the thesis the everyday life is operationalised into three key facets: time, space and sociality. Empirical aim is to put the definition to use in order to explore the home-work balance strategies of home accommodation hosts. In addition, this study offers a fresh standpoint to the new service work debate.
The analysis is divided into three phases. In the first phase the data is analyzed with qualitative content analysis in order to describe the everyday of the home accommodation hosts. The analysis shows that the social, spatial and temporal categories and boundaries of everyday life are often blurred. They became visible when something out of the ordinary happens, e.g. when a customer becomes a friend and thus monetary exchange becomes questioned. The second phase of analysis constructs five different strategies that the hosts employ to achieve a physical and emotional distance between the domains of home and work. Strategies of professional, yeoman, worker, housewife and a devotee are distinguished from the data. The third phase of analysis discusses the home accommodation work in the context of new service work debate. The findings describe the home accommodation as type of work which blends features of traditional agrarian work and late modern service work. Home accommodation work is cultural and interactive and requires emotional and esthetic work as well as exploitation of the worker’s personality. In addition to that, meaning of the place and feeling of continuity are important in the home accommodation work. Home accommodation business is often more than just a job, it is essentially a lifestyle. The argument of this last analysis phase is
that it would be fruitful to view home accommodation in the framework of Slow life as an example of New slow work.
The thesis has been made in the Finnish Academy funded Tourism as Work Research Project (2006–2009) managed by University of Lapland and Finnish Forest Research Institute (Metla).
Tutkielman empiirisenä tavoitteena on tutkia kodin ja työn yhdistämisen keinoja arjessa ja tehdä kotimajoittajien arkielämää näkyväksi. Teoreettisena tavoitteena on kehittää arjen käsitettä sosiologisena tutkimustyökaluna. Tulkitsen arjen ajallisista rytmeistä, tiloista ja etäisyyksistä sekä sosiaalisista suhteista muodostuvaksi kokonaisuudeksi. Lisäksi tavoitteena on tuoda uuden palvelutyön keskusteluun uudenlaista näkökulmaa aikaisemmin vähän tutkitun kotimajoitustyön kautta.
Tutkielman analyysi jakautuu kolmeen osaan. Aluksi kuvailen kotimajoitusyritysten arkea laadullisen sisällönanalyysin avulla. Tarkastelen millaisista sosiaalisista, ajallisista ja tilallisista jäsennyksistä kotimajoittajien arki haastattelujen perusteella muodostuu. Analyysi osoittaa arjen jäsennysten olevan häilyviä ja tulevan näkyviksi vasta kyseenalaistuessaan, esimerkiksi kun asiakas muuttuu ystäväksi ja rahanvaihto vaikeutuu.
Toisessa tutkimuskysymyksessä vaihdan näkökulman arjen strategioihin. Tulkitsen arjen strategiat pitkällä aikavälillä muodostuneiksi, rutinisoituneiksi tavoiksi toimia. Muodostan aineiston pohjalta viisi arjen strategiaa: ammatinharjoittajan, työntekijän, harrastajan, talonpojan ja kotiäidin strategiat.
Lopuksi tarkastelen kotimajoitustyötä uuden palvelutyön keskustelun kontekstissa. Kotimajoitus näyttäytyy tutkimukseni perusteella normaalia palkkatyön järjestystä murtavana työnä, jossa agraarin ja uuden palvelutyön piirteet ovat toisiinsa limittyneet. Se hyödyntää elämystuotannon vuorovaikutuksellisuutta ja kulttuurisuutta, ja edellyttää tunnetyötä, esteettistä työtä ja persoonallisuutta. Kotimajoitustyössä korostuvat myös paikan ja jatkuvuuden merkitykset, jotka eivät yleensä ole uuteen työhön liitettyjä piirteitä. Kotimajoitus voidaan nähdä elämäntapayrittäjyytenä, joka mahdollistaa ja rahoittaa oman elämäntavan, esimerkiksi harrastuksen tai tietyllä paikkakunnalla asumisen. Siten kotimajoitusta voisikin olla perusteltua tarkastella elämäntyylinä, esimerkiksi hitaan elämän kehyksessä. Toteankin lopuksi, että kotimajoitustyötä voisi pitää esimerkkinä uudesta hitaasta työstä.
Tutkielma on tehty osana Suomen akatemian rahoittamaa, Lapin yliopin ja Metsäntutkimuslaitoksen yhteistä Turismi työnä -tutkimushanketta (2006–2009).
The data of the thesis consists of thematic interviews of five home accommodation hosts and field notes of participant observations in two home accommodation business sites. The study is thus ethnographically oriented. The ideas of material sociology have also had great influence on the theoretical approach of the study.
Theoretical aim of the thesis is to develop the concept of everyday life as an analytical tool for sociological study. In the thesis the everyday life is operationalised into three key facets: time, space and sociality. Empirical aim is to put the definition to use in order to explore the home-work balance strategies of home accommodation hosts. In addition, this study offers a fresh standpoint to the new service work debate.
The analysis is divided into three phases. In the first phase the data is analyzed with qualitative content analysis in order to describe the everyday of the home accommodation hosts. The analysis shows that the social, spatial and temporal categories and boundaries of everyday life are often blurred. They became visible when something out of the ordinary happens, e.g. when a customer becomes a friend and thus monetary exchange becomes questioned. The second phase of analysis constructs five different strategies that the hosts employ to achieve a physical and emotional distance between the domains of home and work. Strategies of professional, yeoman, worker, housewife and a devotee are distinguished from the data. The third phase of analysis discusses the home accommodation work in the context of new service work debate. The findings describe the home accommodation as type of work which blends features of traditional agrarian work and late modern service work. Home accommodation work is cultural and interactive and requires emotional and esthetic work as well as exploitation of the worker’s personality. In addition to that, meaning of the place and feeling of continuity are important in the home accommodation work. Home accommodation business is often more than just a job, it is essentially a lifestyle. The argument of this last analysis phase is
that it would be fruitful to view home accommodation in the framework of Slow life as an example of New slow work.
The thesis has been made in the Finnish Academy funded Tourism as Work Research Project (2006–2009) managed by University of Lapland and Finnish Forest Research Institute (Metla).
Kokoelmat
- Pro gradu -tutkielmat [4577]