Diskursiivisen barbarian ja poeettisen kaunistelun tuolla puolen : tutkielma suomalaisten kuvataiteilijoiden esteetis-yhteiskunnallisesta sitoutumisesta
Lampela, Kalle (2010)
There are no files associated with this item.
Lampela, Kalle
Lapin yliopisto
2010
openAccess
Tiivistelmä
Käsittelen pro gradu -tutkielmassani suomalaisten kuvataiteilijoiden esteettis-yhteiskunnallista sitoutumista. Tutkielman taustalla on makrotason kulttuuripoliittinen muutos ja sen vaikutukset Suomen taidemaailmaan ja suomalaisiin taiteilijoihin.
Tutkielma on luonteeltaan kuvataiteilijalähtöinen ja taiteensosiologinen. Hyödynnän sosiologian ohella myös politiikkatieteitä, estetiikkaa ja yhteiskuntafilosofiaa. Taiteen ja yhteiskunnan välinen suhde tuodaan esille kuvataiteilijan näkökulmasta. Suhdetta tarkastellaan 83 suomalaisen kuvataiteilijan haastatteluin, jotka analysoidaan ideologiateoreettisesti ja myös taiteen autonomianäkökulma huomioidaan.
Tutkimus pyrkii vastaamaan sitoutumisen ongelmaan määrittämällä haastateltujen taiteilijoiden erityiset subjektipositiot sekä erittelemällä näiden positioiden välisiä jännitteitä suomalaisessa taidemaailmassa. Lähden siitä, että kuvataiteilijat sitoutuvat väistämättä arvoihin: selvitän tutkielmassani minkälaisiin arvoihin ja kenen eduksi.
Yhteiskunta ilmenee monin eri tavoin suomalaisten kuvataiteilijoiden ajattelussa ja heidän taiteellista käytäntöään koskevissa käsityksissä muuttuneessa taidemaailmassa. Eräs näkyvimmistä ja nykyajalle ominaisista piirteistä on ekologinen tendenssi, jossa ilmaistaan huolta ilmastonmuutoksesta ja ihmisten kulutustottumuksista. Kun tämä viedään leimallisesti osaksi taideteoksen sanomaa tullaan lähelle tarkoitushakuista taiteilijuutta. Taiteilijapositiot muodostuvatkin taiteilijuuksien konstituenteiksi. Taiteilijuudet ovat: estetistinen taiteilijuus, autotelinen taiteilijuus, yhteiskunnallisesti osallistuva taiteilijuus, tarkoitushakuinen taiteilijuus ja eettis-yhteiskunnallinen taiteilijuus.
Suurin osa haastatelluista kuvataiteilijoista suosii eettis-yhteiskunnalliselle taiteilijuudelle ominaisia globaalitaiteilijapositiota, diskursiivista taiteilijapositiota ja kriittistä taiteilijapositiota. Näille positioille on ominaista kriittisyys dikotomisia asetelmia sekä tuotteistamispainotteista kulttuuripolitiikkaa kohtaan: kysymys kulttuuriviennistä nähdään sekä mahdollisuutena että mahdollisuuksien kaventamisena.
Tutkielman tavoitteena on rakentaa siltaa kuvataiteen ja yhteiskuntatieteen välille sekä osallistua suomalaisessa taidemaailmassa käytävään keskusteluun taiteen yhteiskunnallisuudesta taiteensosiologisesta perspektiivistä. Kokemukseni kuvataiteilijana suomalaisessa taidemaailmassa ovat vahvistaneet näkemystäni yhteiskunnallisen näkökulman tarpeellisuudesta taiteen tulkinnassa ja ymmärtämisessä.
Tutkielma on luonteeltaan kuvataiteilijalähtöinen ja taiteensosiologinen. Hyödynnän sosiologian ohella myös politiikkatieteitä, estetiikkaa ja yhteiskuntafilosofiaa. Taiteen ja yhteiskunnan välinen suhde tuodaan esille kuvataiteilijan näkökulmasta. Suhdetta tarkastellaan 83 suomalaisen kuvataiteilijan haastatteluin, jotka analysoidaan ideologiateoreettisesti ja myös taiteen autonomianäkökulma huomioidaan.
Tutkimus pyrkii vastaamaan sitoutumisen ongelmaan määrittämällä haastateltujen taiteilijoiden erityiset subjektipositiot sekä erittelemällä näiden positioiden välisiä jännitteitä suomalaisessa taidemaailmassa. Lähden siitä, että kuvataiteilijat sitoutuvat väistämättä arvoihin: selvitän tutkielmassani minkälaisiin arvoihin ja kenen eduksi.
Yhteiskunta ilmenee monin eri tavoin suomalaisten kuvataiteilijoiden ajattelussa ja heidän taiteellista käytäntöään koskevissa käsityksissä muuttuneessa taidemaailmassa. Eräs näkyvimmistä ja nykyajalle ominaisista piirteistä on ekologinen tendenssi, jossa ilmaistaan huolta ilmastonmuutoksesta ja ihmisten kulutustottumuksista. Kun tämä viedään leimallisesti osaksi taideteoksen sanomaa tullaan lähelle tarkoitushakuista taiteilijuutta. Taiteilijapositiot muodostuvatkin taiteilijuuksien konstituenteiksi. Taiteilijuudet ovat: estetistinen taiteilijuus, autotelinen taiteilijuus, yhteiskunnallisesti osallistuva taiteilijuus, tarkoitushakuinen taiteilijuus ja eettis-yhteiskunnallinen taiteilijuus.
Suurin osa haastatelluista kuvataiteilijoista suosii eettis-yhteiskunnalliselle taiteilijuudelle ominaisia globaalitaiteilijapositiota, diskursiivista taiteilijapositiota ja kriittistä taiteilijapositiota. Näille positioille on ominaista kriittisyys dikotomisia asetelmia sekä tuotteistamispainotteista kulttuuripolitiikkaa kohtaan: kysymys kulttuuriviennistä nähdään sekä mahdollisuutena että mahdollisuuksien kaventamisena.
Tutkielman tavoitteena on rakentaa siltaa kuvataiteen ja yhteiskuntatieteen välille sekä osallistua suomalaisessa taidemaailmassa käytävään keskusteluun taiteen yhteiskunnallisuudesta taiteensosiologisesta perspektiivistä. Kokemukseni kuvataiteilijana suomalaisessa taidemaailmassa ovat vahvistaneet näkemystäni yhteiskunnallisen näkökulman tarpeellisuudesta taiteen tulkinnassa ja ymmärtämisessä.
Kokoelmat
- Pro gradut [3934]