Mikset kieltäydy : tutkimus raiskauksiin liittyvistä asenteista

Abstract

Raiskaus on yksi vakavimmista henkeen ja ruumiiseen kohdistuvista rikoksista, jonka kohteeksi yksilö voi joutua. Kuka tahansa nainen voi joutua raiskatuksi, joten miksi niin moni tuntuu pitävän raiskauksen uhria vähintään osittain vastuussa raiskauksesta.

Aineistoni koostuu Asenne esiin kyselystä ja internet-keskusteluista. Kysely tehtiin yhdeksällä paikkakunnalla 22.–29.1.2010. Kyselyssä selvitettiin naisen vastuuta raiskaukseen ja tekijälle lieventäviä asianhaaroja. Naisen vastuuseen suhtautuivat ankarimmin nuorimmat ja vanhimmat vastaajat. Naista ei yleensä pidetty vastuussa raiskauksesta, mutta kuitenkin 54 prosenttia vastaajista hyväksyi jonkin lieventävän asianhaaran raiskauksen tekijälle. Selkein oli vaatimus, jonka mukaan naisen tuli kieltäytyä seksistä riittävän selkeästi.

Internetin keskustelupalstojen avulla selvitin, mistä asioista puhutaan, kun keskustelun kohteena ovat raiskaukset ja uhrin asema. Keskusteluissa otettiin kantaa oikeuslaitoksen toimintaan mm. tuomioiden ja oikeusprosessien kannalta. Lisäksi keskusteltiin maahanmuuttajista, raiskausten lukumääristä, raiskausten syistä, ehdotettiin keinoja raiskausten vähentämiseksi ja kommentointiin tekijän ja uhrin sukupuolta. Raiskaus on sukupuolistunutta väkivaltaa, jossa tekijät ovat enimmäkseen miehiä ja uhrit naisia. Tämä näkyi käydyissä keskusteluissa, samoin kuin heteroseksuaalisuuden oletus.

Tutkimustulosten mukaan seksuaalisesta väkivallasta ja raiskauksista keskusteltaessa käytetään paljon raiskausmyyttejä ja stereotypioita. Joidenkin kirjoittajien mukaan raiskauksessa on kyse seksistä, jolloin raiskaus ei ole uhrille vakava tapahtuma. Raiskaukset eroavat toisistaan myös sen suhteen, kuka on raiskaaja: tuntemattoman tekijän raiskaukset ovat uhrille traumaattisempia kuin tutun tekemät raiskaukset. Näissä kirjoituksissa kuvastui myös raiskausten jaottelu ”oikeisiin” raiskauksiin ja muihin tapahtumiin. Osassa kirjoituksista esiintyi valehteleva nainen, joka uhkaa miesten oikeusturvaa. Nainen saattoi provosoida miestä raiskaamaan. Raiskausmyytit trivialisoivat raiskauksen ja sen vaikutukset uhrille. Raiskausmyyttien ja stereotypioiden avulla raiskaajan yhteiskunnallisten normien rikkomista puolustellaan ja samalla siirretään vastuuta tapahtuneesta raiskauksen tekijän asemesta uhrille. Saatujen tulosten perusteella voidaan todeta, että Suomessa raiskausmyytit ovat yhä 2000-luvulla osa keskustelun sosiaalista todellisuutta.