Asuinympäristö ja kotoutuminen : tutkimus asumisen keskittymisen vaikutuksista maahanmuuttajien kotoutumiseen

Abstract

Pro gradu –tutkielmassani tutkin asumisen keskittymisen vaikutuksia maahanmuuttajien kotoutumiseen ja maahanmuuttajien asuinympäristöllensä antamia merkityksiä. Tutkimustulokseni osoittavat, että asuinympäristöillä ja asumiseen laajemmin liittyvillä kysymyksillä on merkitystä maahanmuuttajien kotoutumisessa. Haastatellut maahanmuuttajat, joista puolet oli pakolaistaustaisia, kokivat, että vahva keskittyminen kerrostalon, korttelin tai lähiön tasolla estää yhteiskuntaan kotoutumista ja lisää kielteisiä ennakkoluuloja.

Suomen suurten kaupunkien eri lähiöihin on syntynyt kerrostalo- ja korttelintasoisia maahanmuuttajien keskittymiä, vaikka kaupunkien tavoitteena on välttää maahanmuuttajaenemmistöisten asuinalueiden muodostumista. Länsimaiden eri metropolien niin sanotuissa etnisesti segregoituneissa lähiöissä esiintyviä ongelmia ei haluta Suomeen. Laadullisessa tutkimuksessani haastateltiin pääkaupunkiseudun alueelta 45 maahanmuuttajaa, 12 Suomen romania, kahdeksan asuntoviranomaista ja neljää järjestötoimijaa. Tarkoituksena oli tutkia maahanmuuttajien ja etnisiin vähemmistöihin kuuluvien romanien kokemuksia asumien yhdenvertaisuuden toteutumisesta ja näkemyksiä asuinympäristön merkityksistä heidän elämässään. Tarkastelen haastatteluaineistoani etnisyyden, yhdenvertaisuuden ja toiseutta koskevien sosiologisten käsitteiden kautta sekä soveltamalla etnisen segregaation teorioista Anderssonin kehittämää kolmiportaista dynaamista segregaatiomallia.

Maahanmuuttajien keskittymiseen eniten vaikuttavana tekijänä on pidetty heidän omaa haluaan asua toisensa läheisyydessä. Tähän on vaikuttanut erityisesti yhdysvaltalaisen segregaatiotutkimuksen pitkä perinne. Tutkimustulosteni mukaan keskittymiseen vaikuttaa kuitenkin laaja joukko rakenteellisia, sosiokulttuurisia ja -ekonomisia tekijöitä. Tutkimukseni korostaa tarvetta tarkastella aihetta useamman eri väestöryhmän näkökulmasta ja monia tekijöitä painottaen. Toiseuden kokemukset, maahanmuuttajien diasporinen identiteetti, kodin monimerkityksisyys ja etnisyyden käsitteen erottava ulottuvuus nousevat haastateltavien kokemuksia jäsentävinä tekijöinä. Erityisenä ongelmana on etnisiin vähemmistöihin kohdistuvat ennakkoluulot ja niistä johtuva asuinalueiden leimaantuminen ongelma-alueiksi, joka synnyttää poismuuttoa sekä eri maahanmuuttajataustaisten – että kantaväestöön kuuluvien ihmisten keskuudessa.

In my Master thesis, I studied the effects of residential concentration on the integration of immigrants and the meanings that immigrants give to their residential environment. My research results show that the residential environment and broader housing issues play an important role in integration. The interviewed immigrants, half of whom were refugees, felt that a high concentration in blocks of flats, housing estates or areas prevents social integration and contributes to negative perceptions of immigrants.

In major Finnish cities and towns, there are suburbs with high concentrations of immigrants in certain blocks of flats and housing estates although cities and towns have tried to avoid the formation of residential areas populated mostly by immigrants. In Finland, there is a will to avoid problems that exist in the so-called ethnically segregated neighbourhoods within different metropolitan areas of Western countries. For this qualitative study, 45 immigrants, 12 Finnish Roma, eight housing authorities and four association representatives were interviewed in the Greater Helsinki Region. The purpose was to examine what experiences and views immigrants and the Roma ethnic minority have on the implementation of equality in housing and what the residential environment means to them. I studied my interview material based on the ethnicity, equality and other sociological concepts relating to otherness and by applying the dynamic threetier model of ethnic segregation developed by Andersson on the basis of the theorie of ethnic segregation.

It is used to be considered that the main factor contributing to the residential concentration of immigrants was their own desire to live close to each other. This belief was supported particularly by the American research on ethnic segregation which goes back a long way. However, my research results show that a wide range of structural, socio-cultural and-economic factors influence the residential concentration of immigrants. My research emphasises the need to study the subject by taking into consideration the perspective of more than one population group and by emphasising many factors. Experiences of otherness, immigrants’ diasporic identity, different perceptions of home and the distinctive dimension of the ethnicity concept are seen in my study as structuring elements of the interviewees' experiences. A particular problem is the prejudices against ethnic minorities and those stigmatising residential environments as problematic, which cause both native people and people with immigrant backgrounds to move away from such areas.