Koulutuksesta Lykkyä hyvinvointiyrittäjyyteen : hyvinvointialan yrittäjyyskoulutuksen arviointitutkimus

Abstract

Tutkielma on Lykky-yrittäjyyskoulutuksen toimeenpanon arviointitutkimus. Lykky-koulutus on suunnattu hyvinvointialan yrittäjille ja yrittäjiksi aikoville. Koulutukseen on sisällytetty sosiaalisen ja yhteiskunnallisen yrittäjyyden sekä yhteiskuntavastuullisen johtamisen koulutusta. Lähestyin toimeenpanon arviointia asianosaisten kokemusten kautta. Tutkielman tarkoituksena oli selvittää, mitä vahvuuksia ja heikkouksia Lykky-koulutuksen mallissa, toteutuksessa ja toimeenpanossa oli, ja miten koulutusta voitaisiin kehittää.

Tutkielman primaariaineisto muodostuu Lykky-hankkeen työntekijöiden haastatteluista, vuoden 2010 koulutukseen osallistuneille tehdystä kyselystä sekä vuoden 2011 koulutukseen osallistuneiden haastatteluista. Sekundaariaineistona on käytössä hankkeen dokumentteja, koulutettavien opiskelusuunnitelmia ja oman osaamisen arviointeja sekä hankkeen keräämä palautekysely. Olen analysoinut koulutettavilta kerätyt aineistot csQCAmenetelmällä. Aineistosta rakentuu osallistujatyyppejä, joiden kautta tarkastelen Lykky-koulutuksen vaikutuksia erityyppisille koulutukseen osallistujille.

Lykky-koulutuksen vahvuuksia olivat yrityksen perustamisen vaiheessa koulutukseen osallistuneiden liiketoimintasuunnitelman tukeminen ja verkostoitumisen tukeminen erityisesti hyvinvointiyrityksen perustajien kohdalla. Eniten koulutukseen osallistuneiden yrittäjyysosaamista onnistuttiin lisäämään talousosaamisen suhteen. Monipuolisimmin osaamista lisättiin sellaisten osallistujien kohdalla, jotka eivät perustaneet yritystä koulutuksen aikana ja tulivat koulutukseen kehittelemään liikeideoitaan. Myös vastuullisen liiketoiminnan sisällöt tavoittivat erityisesti liikeideoitaan kehittelevät osallistujat. Lykky-koulutukseen osallistuneille koulutettavien ryhmän keskinäinen tuki oli tärkeä sekä henkisen tuen että osaamisen kehittymisen suhteen.

Lykky-koulutukselle haasteellisia seikkoja olivat kohderyhmän määrittely toimialan ja yrittäjyyssuunnitelman vaiheen suhteen. Osa koulutettavista koki koulutuksen olleen liian palvelukeskeinen. Monet yrityksen perustamisen vaiheessa koulutukseen osallistuneet olisivat kaivanneet käytännöllisempää koulutusta. Myös koulutettavien motivointi suorittaa koulutusta kokonaisuutena ja osallistua säännöllisesti koulutustilaisuuksiin tuotti vaikeuksia. Koulutuksen kohderyhmän tarkentaminen ja koulutettavien yrittäjyyssuunnitelmien vaiheen selvittäminen koulutuksen alussa tehostaisi koulutuksen kohdentamista ja voisi tehostaa myös koulutettavien motivointia osallistua koulutukseen.