Nostetta uraan ja elämystä arkeen : diskurssianalyyttinen tulkinta ulkomaantyön merkityksistä korkeasti koulutettujen puheessa
Ylikulppi, Laura (2014)
Ylikulppi, Laura
Lapin yliopisto
2014
openAccess
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:ula-201409231407
https://urn.fi/URN:NBN:fi:ula-201409231407
Tiivistelmä
Työn ja työvoiman liikkuvuus kansallisten rajojen yli on ilmiö, joka puhuttaa globaalissa ajassa. Tässä tutkimuksessa ilmiötä lähestytään kysymällä, miten korkeasti koulutetut, yrityksen lähettämät ekspatriaatit sekä itsenäisesti ulkomaille työllistyneet henkilöt merkityksellistävät ensimmäistä opiskelun jälkeistä ulkomaantyökokemustaan. Tutkimuksessa ulkomaantyön merkityksiä tarkastellaan diskurssianalyysin keinoin, mikä tarkoittaa keskittymistä puheessa ilmeneviin merkityksellistämisentapoihin. Huomio kiinnitetään muun muassa toistuviin käsitteellisiin valintoihin, legitimoinnin keinoihin sekä rooleihin, joita itselle tuotetaan puheessa.
Tutkimuksessa sovelletaan laadullista analyysimenetelmää sekä ajatusta sosiaalisesti rakentuneesta todellisuudesta. Puhe nähdään ei niinkään todellisuuden kuvana vaan sitä osaltaan rakentavana. Tutkimusaineisto koostuu kahdeksasta sähköpostitse tehdystä haastattelusta, joista neljä on tehty yrityksen lähettämille ja neljä itsenäisesti ulkomaille työllistyneille henkilöille. Tutkimukseen osallistuneet henkilöt työskentelivät sekä Euroopassa että Aasiassa.
Analyysissä tunnistettiin yhteensä viisi sisäisesti loogista, mutta keskenään ristiriitaista repertuaaria, joilla kokemusta tehtiin ymmärrettäväksi. Nämä repertuaarit ovat: päämäärärationaalinen uran repertuaari, transformatiivinen selviytymisen repertuaari, elämyksellinen seikkailun repertuaari, funktionaalinen elämänlaadun repertuaari sekä perhearvoja vaaliva familistinen repertuaari. Aineistossa puhujat tuottivat itsensä yhtäältä uraorientoituneina itsen kehittäjinä, riitistä selviytyjinä, arkea pakenevina seikkailijoina, elämänlaatua etsivinä hedonisteina sekä perheestä ja parisuhteesta huolehtijoina. Tutkimuksessa arvioitiin puhetapojen seurauksia ja todettiin, että tunnistetut repertuaarit sekä ylläpitävät että synnyttävät mielikuvia ulkomaantyön mahdollisuuksista ja rajoitteista. Erilaisia asiantiloja tuottaessaan ne luovat pohjaa tietynlaisille käytännöille ja toimintatavoille. Samalla repertuaarit muokkaavat käsityksiä siitä, missä suhteessa ja kenelle ulkomaantyö on relevantti tai ylipäätään mahdollnen ratkaisu.
Päätös työllistyä ulkomaille ei tapahdu irrallaan ajasta tai tilasta, vaan tietyssä kontekstissa. Tämä tutkimus kertoo siitä, miten ulkomailla työskentelyä on mahdollista oikeuttaa ja tehdä ymmärrettäväksi 2000-luvun Suomessa sekä länsimaisessa kontekstissa yleisemmin. Se osoittaa myös sen, millaisia kulttuurisia konstruktioita ja normeja ulkomaantyön jäsentämiseen liittyy. Tehdessään näkyväksi diskursiivista ulottuvuutta, tutkimus ylittää yksilöllisen perspektiivin. Samalla se ehdottaa yliyksilöllistä näkökulmaa toiminnassa kohdattujen ristiriitoja tarkasteluun.
Tutkimuksessa sovelletaan laadullista analyysimenetelmää sekä ajatusta sosiaalisesti rakentuneesta todellisuudesta. Puhe nähdään ei niinkään todellisuuden kuvana vaan sitä osaltaan rakentavana. Tutkimusaineisto koostuu kahdeksasta sähköpostitse tehdystä haastattelusta, joista neljä on tehty yrityksen lähettämille ja neljä itsenäisesti ulkomaille työllistyneille henkilöille. Tutkimukseen osallistuneet henkilöt työskentelivät sekä Euroopassa että Aasiassa.
Analyysissä tunnistettiin yhteensä viisi sisäisesti loogista, mutta keskenään ristiriitaista repertuaaria, joilla kokemusta tehtiin ymmärrettäväksi. Nämä repertuaarit ovat: päämäärärationaalinen uran repertuaari, transformatiivinen selviytymisen repertuaari, elämyksellinen seikkailun repertuaari, funktionaalinen elämänlaadun repertuaari sekä perhearvoja vaaliva familistinen repertuaari. Aineistossa puhujat tuottivat itsensä yhtäältä uraorientoituneina itsen kehittäjinä, riitistä selviytyjinä, arkea pakenevina seikkailijoina, elämänlaatua etsivinä hedonisteina sekä perheestä ja parisuhteesta huolehtijoina. Tutkimuksessa arvioitiin puhetapojen seurauksia ja todettiin, että tunnistetut repertuaarit sekä ylläpitävät että synnyttävät mielikuvia ulkomaantyön mahdollisuuksista ja rajoitteista. Erilaisia asiantiloja tuottaessaan ne luovat pohjaa tietynlaisille käytännöille ja toimintatavoille. Samalla repertuaarit muokkaavat käsityksiä siitä, missä suhteessa ja kenelle ulkomaantyö on relevantti tai ylipäätään mahdollnen ratkaisu.
Päätös työllistyä ulkomaille ei tapahdu irrallaan ajasta tai tilasta, vaan tietyssä kontekstissa. Tämä tutkimus kertoo siitä, miten ulkomailla työskentelyä on mahdollista oikeuttaa ja tehdä ymmärrettäväksi 2000-luvun Suomessa sekä länsimaisessa kontekstissa yleisemmin. Se osoittaa myös sen, millaisia kulttuurisia konstruktioita ja normeja ulkomaantyön jäsentämiseen liittyy. Tehdessään näkyväksi diskursiivista ulottuvuutta, tutkimus ylittää yksilöllisen perspektiivin. Samalla se ehdottaa yliyksilöllistä näkökulmaa toiminnassa kohdattujen ristiriitoja tarkasteluun.
Kokoelmat
- Pro gradu -tutkielmat [4535]