Nostetta uraan ja elämystä arkeen : diskurssianalyyttinen tulkinta ulkomaantyön merkityksistä korkeasti koulutettujen puheessa

Abstract

Työn ja työvoiman liikkuvuus kansallisten rajojen yli on ilmiö, joka puhuttaa globaalissa ajassa. Tässä tutkimuksessa ilmiötä lähestytään kysymällä, miten korkeasti koulutetut, yrityksen lähettämät ekspatriaatit sekä itsenäisesti ulkomaille työllistyneet henkilöt merkityksellistävät ensimmäistä opiskelun jälkeistä ulkomaantyökokemustaan. Tutkimuksessa ulkomaantyön merkityksiä tarkastellaan diskurssianalyysin keinoin, mikä tarkoittaa keskittymistä puheessa ilmeneviin merkityksellistämisentapoihin. Huomio kiinnitetään muun muassa toistuviin käsitteellisiin valintoihin, legitimoinnin keinoihin sekä rooleihin, joita itselle tuotetaan puheessa.

Tutkimuksessa sovelletaan laadullista analyysimenetelmää sekä ajatusta sosiaalisesti rakentuneesta todellisuudesta. Puhe nähdään ei niinkään todellisuuden kuvana vaan sitä osaltaan rakentavana. Tutkimusaineisto koostuu kahdeksasta sähköpostitse tehdystä haastattelusta, joista neljä on tehty yrityksen lähettämille ja neljä itsenäisesti ulkomaille työllistyneille henkilöille. Tutkimukseen osallistuneet henkilöt työskentelivät sekä Euroopassa että Aasiassa.

Analyysissä tunnistettiin yhteensä viisi sisäisesti loogista, mutta keskenään ristiriitaista repertuaaria, joilla kokemusta tehtiin ymmärrettäväksi. Nämä repertuaarit ovat: päämäärärationaalinen uran repertuaari, transformatiivinen selviytymisen repertuaari, elämyksellinen seikkailun repertuaari, funktionaalinen elämänlaadun repertuaari sekä perhearvoja vaaliva familistinen repertuaari. Aineistossa puhujat tuottivat itsensä yhtäältä uraorientoituneina itsen kehittäjinä, riitistä selviytyjinä, arkea pakenevina seikkailijoina, elämänlaatua etsivinä hedonisteina sekä perheestä ja parisuhteesta huolehtijoina. Tutkimuksessa arvioitiin puhetapojen seurauksia ja todettiin, että tunnistetut repertuaarit sekä ylläpitävät että synnyttävät mielikuvia ulkomaantyön mahdollisuuksista ja rajoitteista. Erilaisia asiantiloja tuottaessaan ne luovat pohjaa tietynlaisille käytännöille ja toimintatavoille. Samalla repertuaarit muokkaavat käsityksiä siitä, missä suhteessa ja kenelle ulkomaantyö on relevantti tai ylipäätään mahdollnen ratkaisu.

Päätös työllistyä ulkomaille ei tapahdu irrallaan ajasta tai tilasta, vaan tietyssä kontekstissa. Tämä tutkimus kertoo siitä, miten ulkomailla työskentelyä on mahdollista oikeuttaa ja tehdä ymmärrettäväksi 2000-luvun Suomessa sekä länsimaisessa kontekstissa yleisemmin. Se osoittaa myös sen, millaisia kulttuurisia konstruktioita ja normeja ulkomaantyön jäsentämiseen liittyy. Tehdessään näkyväksi diskursiivista ulottuvuutta, tutkimus ylittää yksilöllisen perspektiivin. Samalla se ehdottaa yliyksilöllistä näkökulmaa toiminnassa kohdattujen ristiriitoja tarkasteluun.

Working abroad has become a common feature of the current era. The purpose of this study is to explore, how highly educated individuals construct the experience of working abroad in their talk. Special attention is paid to the meaning making process, legitimation, ways of representing the experience and the social roles developed to oneself in talk. The approach takes a social constructivistic perspective of mobility, resulting in the development of a range of repertoires applied to representing different aspects of the experience. By choosing constructivistic approach the study suggests, that language is used both intentionally and unconsciously to construct versions of the social world. Talk is viewed as action, which shapes the reality.

The study employs qualitative methodology. It focuses on eight cases, which are four traditional expatriates and four self-initiated movers living and working in Europe and Asia. All the participants in the study were interviewed through e-mail.

It was discovered, that although career aspects were presented as one of the main reasons to working abroad, a much more holistic view of the subject was present. Both individualistic and familistic orientations were distinguished as the experience was seen as a way of developing internal and external career, as a rite of passage to challenge oneself, as a source of exitement and change, as a way of improving one's quality of life and as a way to unite the family and spouses. The participants in this research represented themselves as careeroriented self-developers, survivors of the rite, adventurers, quality of life seeking hedonists and also as family-oriented care takers. It was noted in the study, that talk always has it's consequences since it can maintain, alter or inspire modes of operation. In this case, the identified repertoires uphold conflicting ideas and norms about the experience, for example, what it gives to a person and who could actually benefit from the experience.

The results suggest, that in order to understand the individual choice and reason to work abroad, one must consider not only motives, but also the multi-dimensional and cultural perspectives related to the subject. That means taking into consideration the discoursive field in which the choices are made. The study utilises a novel methodology to identify the relative importance of cultural conceptions and shows that there is a different mixture of repertoires applied to legimation of an international work experience. The implications of these findings are later discussed.