Perheen diskurssit työuupuneiden haastatteluissa

Abstract

Tutkin Pro gradu –tutkielmassani perheen diskursseja työuupuneiden haastatteluissa. Tutkimusaineistona toimii Yhteiskuntatieteellisestä tietoarkistosta tilattu, Ulla Kinnusen keräämä Työuupumushaastattelut 2001-aineisto. Haastatteluaineistoa analysoidaan diskurssianalyysin keinoin ja aineistosta pyritään löytämään niitä merkityksiä, joita perhe saa suhteessa työuupumukseen ja työuupuneeseen uupumuksen eri vaiheissa. Tutkimuksessa tarkastellaan lisäksi työuupuneiden tapoja määritellä perheensä.

Aineistosta löytyi 18 erilaista kuvausta perheen merkityksistä suhteesta työuupumukseen. Kuvaukset on luokiteltu viiteen eri diskurssiin. Yksi tutkimuksen keskeisimmistä tuloksista on perheen suuri merkitys ja sen aktiivinen toimijuus työuupumusprosessin eri vaiheissa. Perhe voi toiminnallaan edesauttaa työuupumuksen kehittymistä sekä siitä toipumista. Perheen eri jäsenillä on erilaisia rooleja uupumuksen eri vaiheissa. Yksittäisen perheenjäsenen rooli suhteessa uupumukseen ja uupuneeseen voi muuttua työuupumusprosessin aikana.

Työuupuneiden perheen määrittelyt ovat hyvin yksilöllisiä. Aineistosta löytyy melkein yhtä monta erilaista tapaa määritellä perhe kuin siinä on haastatteluja. Aineiston lyhyimmässä perheen määritelmässä perheeseen kuuluu vain tutkittavan puoliso, kun taas laajimmassa määritelmässä perheeseen kuuluvat lisäksi lapset puolisoineen, lapsenlapset, haastateltavan omat vanhemmat, sisarukset, ystävä ja perheen koira.