Kansallisen kokoomuksen ehdotus maahanmuuttajien pisteyttämiseksi : vastaus työmarkkinoiden haasteisiin

Abstract

Maahanmuuttopoliittinen keskustelu on kiihtynyt Suomessa viime vuosina. Suuret ikäluokat poistuvat vähitellen suomalaisilta työmarkkinoilta. Tämän on ennustettu johtavan työvoimapulaan. Tulevan työvoimapulan vuoksi Suomessa on alettu kiinnittää huomiota myös ulkomaalaisten asemaan suomalaisilla työmarkkinoilla. Keskustelua on käyty siitä voisiko ulkomailta tuleva työvoima olla apuna työvoimansaannin haasteissa. Kansallinen Kokoomus on esittänyt Suomen siirtymistä maahanmuuttopolitiikassa Kanadan malliin eli maahanmuuttajien pisteytysjärjestelmään. Tutkimuksen primääriaineistona on käytetty Kansallisen Kokoomuksen virallisia maahanmuuttopoliittisia linjauksia. Tutkimusmenetelmänä on käytetty sisällönanalyysiä. Tutkimukseni analyysitapa sopii hyvin tutkimusaineistooni ja sisällönanalyysiä käyttäen olen saanut vastaukset asettamiini tutkimuskysymyksiin. Kokoomus tarjoaa maahanmuuttajien pisteytysjärjestelmää yhdeksi ratkaisuksi työmarkkinoiden haasteisiin. Kokoomuksessa nähdään, että työperäinen maahanmuutto on välttämätöntä, jotta Suomi voi jatkossakin turvata kansalaisilleen hyvinvointipalvelut. Pisteytysjärjestelmään perustuvaa maahanmuuttopolitiikkaa harjoitetaan Kanadan lisäksi myös useissa muissa maissa, joten myös Suomessa on syytä tarkastella mallin toimivuutta. Kokoomus haluaa seuloa pisteytysjärjestelmällä hakijoista sellaiset henkilöt, joilla katsotaan olevan parhaimmat mahdollisuudet integroitua Suomalaiseen yhteiskuntaan. Kokoomus haluaa varmistaa pisteytysjärjestelmän käyttöönotolla sen, että Suomeen tulevat maahanmuuttajat ovat ennen kaikkea hyödyksi Suomelle. Maahanmuuttajien pisteytysjärjestelmä eli niin sanottu Kanadan malli on maahanmuuttajia eriarvoistava järjestelmä. Vaikka pisteytysjärjestelmän käyttöönottoa perustellaan muun muassa sen oikeudenmukaisuudella, niin järjestelmässä on useita tekijöitä, joita voidaan pitää maahanmuuttajia eriarvoistavina. Maahanmuuttajien pisteytysjärjestelmä ei ole saanut Suomessa laajaa poliittista kannatusta. Tämän lisäksi myös Kokoomuksen sisällä on mielipide-eroja pisteytysjärjestelmän yksityiskohdista. Suomen EU-jäsenyys aiheuttaa myös velvoitteita Suomen maahanmuuttopolitiikalle. Näiden seikkojen vuoksi Suomen siirtyminen maahanmuuttopolitiikassa pisteytysjärjestelmän käyttöön ei näytä kovin todennäköiseltä tai ainakaan ajankohtaiselta vaihtoehdolta.