Suomi vuonna 2030? : ”landet som icke är” : merkitysten muodostuminen keskustelussa Suomen maabrändistä

Abstract

Pro gradu -tutkielmassani tarkastelen merkityksenantoja keskustelussa Suomen maabrändistä. Näkökulmani merkitysten muodostumiseen on kriittinen; tutkin sitä, miten merkitykset syntyvät, muuttuvat ja vakiintuvat keskustelussa. Ernesto Laclaun ja Chantal Mouffen diskurssiteorian avulla kiinnitän huomiota erityisesti vallankäyttöön ja valtasuhteiden muodostumiseen keskustelussa Suomi-brändistä, jossa Suomelle ja suomalaisuudelle annetaan erilaisia merkityksiä. Merkityksenannot liittyvät läheisesti valtaan perustuessaan sisään- ja ulossulkemisen logiikalle. Tarkastelen sisällyttämisen ja erilaisten rajanvetojen muotoja Suomen maabrändistrategian rakentamisessa.

Maabrändin erityispiirteiden vuoksi yksi maabrändistrategian keskeisistä tavoitteista on tuoda eri toimijat yhteisen strategian taakse. Tärkeänä edellytyksenä onnistuneelle maabrändille pidetään valtion asukkaiden samaistumista siihen. Tutkimusaineistokseni rajasin Suomen maabrändivaltuuskunnan aloittamat mediatoimenpiteet, joiden tarkoituksena oli käynnistää laaja kansalaiskeskustelu Suomen maabrändistä. Osittain kansalaiskeskusteluun perustuen maabrändivaltuuskunta jätti loppuraporttinsa, jossa se esittää erilaisia toimenpide-ehdotuksia Suomen maabrändin kehittämiseksi.

Tutkimuksen perusteella pidän Suomen maabrändiä yhtenä kansallisena identiteettikertomuksena, jossa avataan tiettyjä mahdollisuuksia samalla toisia sulkien prosessissa, jossa suomalaista identiteettiä tuotetaan. Tutkimuksen tuloksissa esitän, että Suomen maabrändi toistaa valmiiksi tunnettua suomalaisuuden kuvaa luoden jatkumon aikaisempaan keskusteluun suomalaisuudesta. Tämä edesauttaa suomalaisten samaistumista maabrändiin, koska suomalaiset voivat tunnistaa maabrändissä ennalta tutun kuvan suomalaisuudesta.

Suomen maabrändi rakentuu selkeiden rajanvetojen ja vastakkainasettelujen sijaan monien pienempien suomalaisten ryhmien eroavaisuuksille. Suomi ja suomalaisuus ovat kaikkia ryhmiä yhdistäviä merkityksiä. Maabrändi antaa Suomelle ja suomalaisuudelle monia eri sisältöjä, jolloin Suomi ja suomalaisuus yhdistää useita keskenään erilaisia ryhmiä, jotka kilpailevat keskenään oikeudesta antaa Suomi-brändille merkityksiä. Merkityksistä käytävä kamppailu tekee maabrändistä mielenkiintoisen kohteen politiikan tutkimuksen kannalta, koska se kertoo yhteisön sisäisistä rajalinjoista ja eri toimijoiden välisistä suhteista. Kiinnitettäessä huomio merkitysten muodostumiseen korostuu myös niiden tuotettu luonne ja muutosalttius; vapaus tuottaa uusia merkityksiä ja tuohon vapauteen sisältyvä vastuu niitä kohtaan.