Konfliktinhallinnan käsitteellistyminen EU:n ja Venäjän diskursseissa

Abstract

Pro gradu -tutkielmani käsittelee Venäjän ja Euroopan unionin merkityksiä konfliktinhallinnasta. Analysoin merkityksenantoja kahdella tasolla, ensimmäiseksi Venäjän ja EU:n erityisinä ymmärryksinä konfliktinhallinnasta ja toiseksi yhteistyöhön tähtäävällä tasolla, jolla EU ja Venäjä muotoilevat konfliktinhallinnan yhteisen merkityksenannon. Tutkin merkityksiä, jotka ohjaavat konfliktinhallinnan operatiivista toteutusta ja vaikuttavat yhteistyön toteutumiseen toisen osapuolen kanssa. Tutkimusasetelmani on vertaileva. Tarkastelu kohdentuu ensin 2000-luvun alun ja toiseksi 2000-luvun lopun diskurssiin. Tarkoitukseni on vertailla, mikä oli konfliktinhallinnan merkityksenanto 2000-luvun alussa ja miten merkitys muuttui tultaessa vuosikymmenen loppuun.

Tutkimukseni teoreettisena ja metodologisena viitekehyksenä toimii poststrukturalistinen turvallisuuden tutkimus ja poststrukturalistiseen diskurssin tutkimukseen perustuva ideologia ja diskurssianalyysi. Tutkielman teoreettinen siirto osaksi poststrukturalismia on mahdollistanut ymmärryksen konfliktinhallinnasta diskurssina. Olen jakanut konfliktinhallinnan sisällöllisiin ulottuvuuksiin, jonka kautta näen merkityksen muodostuvan: 1) miten Venäjä ja EU identifioituvat kansainvälisinä toimijoina, 2) mikä turvataan ja mikä nähdään turvallisen ympäristön perustuksena, 3) mikä nähdään uhkana vakaalle turvalliselle ympäristölle ja 4) mitkä ovat keinot, joilla turvattava kohde turvataan? Tutkielman aineisto koostuu EU:n ja Venäjän ulko- ja turvallisuuspoliittisista asiakirjoista sekä EU:n ja Venäjän korkeimpien edustajien puheista.

Olen tullut tutkielmassani johtopäätökseen, jossa EU:n ja Venäjän toimintaa konfliktinhallinnasta ohjaavat toisistaan poikkeavat, monimutkaiset ajatussysteemit. EU:lla ja Venäjällä ei ole edellytyksiä muotoilla yhteistä laaja-alaista konfliktinhallinnan käsitettä. Konfliktinhallintayhteistyö täytyy järjestää tapauskohtaisesti.