dc.contributor | fi=Kasvatustieteiden tiedekunta|en=Faculty of Education| | |
dc.contributor.author | Alila, Sanna | |
dc.date.accessioned | 2014-04-01T06:38:53Z | |
dc.date.available | 2014-04-01T06:38:53Z | |
dc.date.issued | 2014 | |
dc.identifier.isbn | 978-952-484-728-5 | - |
dc.identifier.issn | 1796-6310 | - |
dc.identifier.uri | http://lauda.ulapland.fi/handle/10024/61684 | |
dc.description.abstract | Työnohjaus on käsitteenä moniulotteinen ja ymmärrys työnohjauksesta vaihtelee suuresti. Myös sen teoreettinen tausta on kirjava. Tässä tutkimuksessa käsitteistön ja monialaisten menetelmien tarkastelussa on keskitytty työnohjauksen mahdollisuuksiin tukea inklusiivista opettajuutta ja sen kehittymistä. Inklusiivisen opettajuuden kehittymisellä tässä tutkimuksessa tarkoitetaan yksittäisen opettajan ammatillista kehittymistä ja koulun toimintakulttuurin muutosta kohti osallistavaa, kaikille oppilaille yhteistä koulua.
Tässä tutkimuksessa selvitetään opettajataustaisten työnohjaajien käsityksiä työnohjauksesta yhtenä tapana tukea inklusiivista opettajuutta ja sen kehittymistä. Tutkimukselle on asetettu yksi pääkysymys: Millaisia käsityksiä opettajataustaisilla työnohjaajilla on työnohjauksen antamasta tuesta inklusiiviselle opettajuudelle? Pääkysymystä tarkastellaan tarkentavien alakysymysten valossa: Miten työnohjaus tukee inklusiivista opettajuutta ja sen kehittymistä opettajataustaisten työnohjaajien käsitysten mukaan sekä mitkä ovat inklusiivista opettajuutta tukevan työnohjauksen erityispiirteet opettajataustaisten työnohjaajien käsitysten mukaan?
Tutkimus on laadullinen tutkimus. Aineistonhankintatapana käytetään opettajataustaisille työnohjaajille suunnattua fokusryhmähaastattelua, joka toteutettiin viidellä eri paikkakunnalla. Analysoinnissa yhdistyvät fenomenografia ja siitä kehittynyt variaatioteoria sekä fokusryhmille tyypillinen klassinen analyysi.
Tutkimustulokset esitellään tuloksista muodostettujen kategorioiden tulosavaruutena. Niiden mukaan työnohjaus tukee inklusiivista opettajuutta sekä yksilöllisenä että yhteisöllisenä tukena. Yksilöllinen tuki ilmenee usealla tavalla: voimaannuttavana, uudenlaisen opettajuuden edistäjänä, ammatillisen kasvun ja ammattiroolin selkiyttäjänä, oman työn arvioinnin apuna sekä haasteista selviytymisen tukena. Yhteisöllinen tuki näyttäytyy erityisesti yhteistyön vahvistajana, koulun toimintakulttuurin muutoksen edistäjänä ja yhteisöllisen työotteen kehittäjänä.
Inklusiivista opettajuutta tukevan työnohjauksen erityispiirteet sisältävät työnohjauksen periaatteet, työnohjauksen käytännön toteutuksen ja työnohjauksen eroavuuden muista työmuodoista. Niiden mukaan inklusiivista opettajuutta tukeva työnohjaus tiedostaa muut läheiset työmuodot, eikä se ole sitoutunut vain yhteen teoreettiseen viitekehykseen. Lisäksi se on suunnitelmallista, säännöllistä ja riittävän pitkäkestoista. Työnohjauksen käytännön toteutusta kuvastaa muiden muassa monipuolisten menetelmien käyttö sekä herkkyys työnohjattavan ja työyhteisön tarpeille.
Tutkimus osoittaa, että työnohjaus voi osoittautua tavoitteelliseksi tueksi inklusiiviselle opettajuudelle. Parhaimmillaan työnohjaus mahdollistaa opettajan ammatillisen, yhteisöllisen ja persoonallisen kehittymisen. Työnohjaus toimii tällöin opettajan inklusiivisen opettajuuden oppimisympäristönä. | fi |
dc.description.abstract | Supervision is a multidimensional concept which is understood in numerous ways. Similarly, the theoretical background of supervision is diverse. This study focused on the opportunities presented by supervision concepts and their manifold methods to support inclusive teacherhood and its development. Here, the development of inclusive teacherhood refers to individual teachers’ professional development and to a shift in the work culture of a school toward a participatory school for all pupils.
The study analyzed the views of supervisors with a teaching background on how supervision can be a way to support inclusive teacherhood and its development. One main research question was set for this study: How do supervisors with a teaching background perceive the quality of support supervision provides to inclusive teacherhood? The following questions supported the main research question: According to supervisors with a teaching background, how does supervision support inclusive teacherhood and its development? What are the special features of supervision that support inclusive teacherhood, according to the supervisors with a teaching background?
This was a qualitative research. The data were obtained using the focus-group interview method focused on supervisors with a teaching background. The interviews were conducted in five places in Finland. The analysis involved a combination of phenomenography, particularly the application called the variation theory, and the classic analysis that is typical of the focus-group research method.
The research results generated a result entity which was divided into results-based categories. Based on the categories, supervision supports inclusive teacherhood both at the individual and at the communal level. Individual support was given in four ways: empowering and promoting new teacherhood, clarifying teachers’ professional growth and roles, helping teachers to evaluate their work, and supporting teachers in challenges at work. Communal support was manifested as strengthening collaboration, promoting a change in the work culture of a school, and developing a communal work approach.
The special features of supervision that support inclusive teacherhood include the principles of supervision, the practical implementation of supervision, and the differences between supervision and other work guidance methods. Based on these features, supervision that supports inclusive teacherhood is aware of other, similar methods and is not tied to only one theoretical framework. In addition, supportive supervision is systematic, regular, and long-lasting. The practical implementation of supervision, for example, involves the use of various methods and the exercise of sensitivity to the needs of the person being supervised and the work community.
The study showed that supervision can become target-oriented support for inclusive teacherhood. At its best, supervision can enable teachers’ professional, communal, and personal development. Supervision thus functions as the learning environment for inclusive teacherhood. | en |
dc.format.extent | 210 s. | - |
dc.language.iso | fi | - |
dc.publisher | fi=Lapin yliopisto|en=University of Lapland| | - |
dc.relation.ispartofseries | Acta electronica Universitatis Lapponiensis | - |
dc.rights | openAccess | |
dc.title | "Työnohjaus auttaa löytämään omia vahvuuksia ja ... toimintakulttuurin luomisessa" : työnohjaus inklusiivisen opettajuuden tukena | - |
dc.type | doctoralThesis | |
dc.type.ontasot | fi=Väitöskirja|en=Doctoral Thesis| | - |
dc.identifier.urn | URN:ISBN:978-952-484-728-5 | - |
dc.contributor.opponent | Koskinen Soili | - |
dc.relation.numberofseries | 144 | - |
dc.description.accessibilityfeature | ei tietoa saavutettavuudesta | |