Sosiaalinen yhteenkuuluvuus koululiikunnassa ja urheiluseuran harjoituksissa
Rukkinen, Oona (2015)
Rukkinen, Oona
Lapin yliopisto
2015
openAccess
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:ula-201504131045
https://urn.fi/URN:NBN:fi:ula-201504131045
Tiivistelmä
Liikunnalla on suuri merkitys lasten ja nuorten terveydelle ja hyvinvoinnille. Koululiikunta tavoittaa lähes kaikki ikäluokan lapset ja on sen takia tehokas keino motivoida ja innostaa lapsia liikkumaan. Koululiikunnan yhtenä tavoitteena on elinikäiseen liikkumiseen kannustaminen. Koululiikuntaa on tärkeää tutkia, jotta liikunnanopetus kouluissa kehittyy. Organisoituun liikuntaan, tässä tutkimuksessa urheiluseuran harjoituksiin, lapset ja nuoret tulevat yleensä vapaaehtoisesti. Urheiluseuran harjoituksia tutkiessa saadaan tärkeää tietoa liikuntaa vapaa-ajallaan harrastavien motiiveista ja syistä hakeutua liikkumaan. Näitä tuloksia voi hyödyntää myös koululiikunnan puolella.
Tutkimuksen tarkoituksena on kuvailla ja vertailla lasten käsityksiä ja kokemuksia sosiaalisesta yhteenkuuluvuudesta koululiikunnassa ja organisoidussa liikunnassa. Tutkimukseen osallistui 11 tyttöä samasta koripallojoukkueesta, joista kaikki vastasivat kyselylomakkeeseen ja 8 osallistui teemahaastatteluun. Sosiaalista yhteenkuuluvuutta tarkastelen ryhmähengen, yleisen ilmapiirin ja kaverisuhteiden osalta. Tutkimuksen metodologiana on fenomenografinen lähestymistapa, joka ohjasi tutkimuksen tekoa alusta loppuun. Fenomenografinen tutkimussuuntaus näkyi varsinkin aineiston analysoinnissa. Aineiston analysointi eteni merkitysyksiköiden etsimisestä laajempien kuvauskategorioiden syntyyn.
Tutkimuksen tulosten mukaan koululiikunnassa ja urheiluseuran harjoituksissa tärkeäksi sosiaalisesta yhteenkuuluvuudesta koetaan osallistumisen aktiivisuus, emotionaalisten tilanteiden käsitteleminen, ryhmän yhtenäisyys ja sosiaaliset suhteet. Koululiikunnassa korostui varsinkin osallistumattomuus ja sen vaikutus muihin ryhmän jäseniin, vertaisten negatiivinen suhtautuminen epäonnistumiseen, liiallinen kilpaileminen ja ryhmän jakautuminen pieniin porukoihin. Urheiluseuran harjoituksissa tärkeäksi koettiin kannustaminen eri tilanteissa, ystävien merkitys motivaation ylläpitäjänä ja yhteistyön toimivuus kaikkien kanssa.
Tutkimuksen tarkoituksena on kuvailla ja vertailla lasten käsityksiä ja kokemuksia sosiaalisesta yhteenkuuluvuudesta koululiikunnassa ja organisoidussa liikunnassa. Tutkimukseen osallistui 11 tyttöä samasta koripallojoukkueesta, joista kaikki vastasivat kyselylomakkeeseen ja 8 osallistui teemahaastatteluun. Sosiaalista yhteenkuuluvuutta tarkastelen ryhmähengen, yleisen ilmapiirin ja kaverisuhteiden osalta. Tutkimuksen metodologiana on fenomenografinen lähestymistapa, joka ohjasi tutkimuksen tekoa alusta loppuun. Fenomenografinen tutkimussuuntaus näkyi varsinkin aineiston analysoinnissa. Aineiston analysointi eteni merkitysyksiköiden etsimisestä laajempien kuvauskategorioiden syntyyn.
Tutkimuksen tulosten mukaan koululiikunnassa ja urheiluseuran harjoituksissa tärkeäksi sosiaalisesta yhteenkuuluvuudesta koetaan osallistumisen aktiivisuus, emotionaalisten tilanteiden käsitteleminen, ryhmän yhtenäisyys ja sosiaaliset suhteet. Koululiikunnassa korostui varsinkin osallistumattomuus ja sen vaikutus muihin ryhmän jäseniin, vertaisten negatiivinen suhtautuminen epäonnistumiseen, liiallinen kilpaileminen ja ryhmän jakautuminen pieniin porukoihin. Urheiluseuran harjoituksissa tärkeäksi koettiin kannustaminen eri tilanteissa, ystävien merkitys motivaation ylläpitäjänä ja yhteistyön toimivuus kaikkien kanssa.
Kokoelmat
- Pro gradu -tutkielmat [4436]