9. luokkalaisten sosiaalinen kouluhyvinvointi
Haataja, Auri-Elina (2015)
Lapin yliopisto
2015
openAccess
Tiivistelmä
Pro gradu -tutkimuksen tavoitteena oli selvittää ja kuvata, mitä ja millaista 9. luokkalaisten sosiaalinen kouluhyvinvointi on ja mitkä tekijät erottelevat sitä. Tutkimuksen käsitteellinen viitekehys perustui hyvinvoinnin, kouluhyvinvoinnin ja sosiaalisen kouluhyvinvoinnin erittelyyn ja tutkimuksiin. Tutkimuksessa oli mukana 9. luokkalaisia kaupungista ja maaseudulta 50 156 henkilöä käsittäen alueellisesti koko Suomen. Tyttöjä vastaajista oli 24 914 ja poikia 25 242. Tutkimuksen aineisto saatiin Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen tekemästä kouluterveyskyselystä vuodelta 2013. Tutkimusaineisto analysoitiin SPSS-ohjelmalla käyttämällä faktorianalyysia, reliabiliteettianalyysia ja kuvailevia menetelmiä. Tutkimuksessa pohdittiin myös tiedonkeruuseen liittyviä erityispiirteitä sekä tutkimuksen tekoon liittyviä eettisiä kysymyksiä.
Faktorianalyysi tuotti kolme sosiaalisen kouluhyvinvoinnin osa-aluetta. Oleminen ja tekeminen -osa-alueella koululaiset eivät kokeneet vaikeuksia ryhmätyöskentelyssä, opetuksen seuraamisessa tai opettajien kanssa toimeen tulemisessa. Fyysiset rakenteet -osa-alueella joka toinen koululainen koki huonon ilmanvaihdon tai huoneilman olevan koulutyötä haittaava tekijä. Tuki ja yhteisöllisyys -osa-alueella koululaiset kokivat, että he saivat koulusta tukea koulunkäynnin vaikeuksiin. Koululaiset viihtyivät hyvin yhdessä, mutta joka toinen koululainen koki, etteivät opettajat olleet kiinnostuneita siitä, mitä koululaisille kuuluu.
Boxplotilla kuvailtiin minkä tasoista sosiaalinen kouluhyvinvointi eri osa-alueilla oli. Oleminen ja tekeminen -osa-alueella oli systemaattisesti hyvä tilanne. Fyysiset rakenteet -osa-alueen sosiaalinen kouluhyvinvointi näyttäytyi kohtalaisena ja huonoin tilanne oli tuki ja yhteisöllisyys -osa-alueella. Ristiintaulukoinnilla selvitettiin, erotteliko sukupuoli, paikkakunnalla asutun ajan kesto tai ystävyyssuhteet sosiaalista kouluhyvinvointia. Sukupuoli ei erotellut sosiaalisen kouluhyvinvoinnin kokemista. Ainoastaan fyysiset rakenteet -osa-alueella pojilla oli tasaisempi tulos kuin tytöillä hyvän ja kohtalaisen sosiaalisen kouluhyvinvoinnin kokemisessa. Mitä pidempään koululainen oli asunut samalla paikkakunnalla, sitä parempaa hänen sosiaalinen kouluhyvinvointinsa oli oleminen ja tekeminen -osa-alueella. Parhaaksi sosiaalisen kouluhyvinvointinsa
kokivat ne koululaiset, joilla oli vähintään yksi ystävä.
Faktorianalyysi tuotti kolme sosiaalisen kouluhyvinvoinnin osa-aluetta. Oleminen ja tekeminen -osa-alueella koululaiset eivät kokeneet vaikeuksia ryhmätyöskentelyssä, opetuksen seuraamisessa tai opettajien kanssa toimeen tulemisessa. Fyysiset rakenteet -osa-alueella joka toinen koululainen koki huonon ilmanvaihdon tai huoneilman olevan koulutyötä haittaava tekijä. Tuki ja yhteisöllisyys -osa-alueella koululaiset kokivat, että he saivat koulusta tukea koulunkäynnin vaikeuksiin. Koululaiset viihtyivät hyvin yhdessä, mutta joka toinen koululainen koki, etteivät opettajat olleet kiinnostuneita siitä, mitä koululaisille kuuluu.
Boxplotilla kuvailtiin minkä tasoista sosiaalinen kouluhyvinvointi eri osa-alueilla oli. Oleminen ja tekeminen -osa-alueella oli systemaattisesti hyvä tilanne. Fyysiset rakenteet -osa-alueen sosiaalinen kouluhyvinvointi näyttäytyi kohtalaisena ja huonoin tilanne oli tuki ja yhteisöllisyys -osa-alueella. Ristiintaulukoinnilla selvitettiin, erotteliko sukupuoli, paikkakunnalla asutun ajan kesto tai ystävyyssuhteet sosiaalista kouluhyvinvointia. Sukupuoli ei erotellut sosiaalisen kouluhyvinvoinnin kokemista. Ainoastaan fyysiset rakenteet -osa-alueella pojilla oli tasaisempi tulos kuin tytöillä hyvän ja kohtalaisen sosiaalisen kouluhyvinvoinnin kokemisessa. Mitä pidempään koululainen oli asunut samalla paikkakunnalla, sitä parempaa hänen sosiaalinen kouluhyvinvointinsa oli oleminen ja tekeminen -osa-alueella. Parhaaksi sosiaalisen kouluhyvinvointinsa
kokivat ne koululaiset, joilla oli vähintään yksi ystävä.
Kokoelmat
- Pro gradut [3939]