Luonnon representoituminen Docventures - televisio-ohjelmassa
Haarni, Marko (2015)
Haarni, Marko
Lapin yliopisto
2015
openAccess
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:ula-201505081100
https://urn.fi/URN:NBN:fi:ula-201505081100
Tiivistelmä
Tässä tutkimuksessa tarkastellaan, miten luonto representoituu Docventures –
televisio-ohjelmassa. Kyseessä on laadullinen tutkimus ja metodina on käytetty
kriittistä diskurssianalyysiä. Tutkimus sijoittuu sosiaalisen konstruktionismin tieteenfilosofiseen
suuntaukseen.
Analyysi painottuu Norman Faircloughin määrittelemään viestintätilanteiden
analyysiin. Tekstistä on analysoitu ensisijaisia ja toissijaisia asioita, alkuoletuksia,
poissaoloa, tekstissä tapahtuvaa toimintaa sekä asioita joita rinnastetaan ja
joita asetetaan vastakkain. Analyysi etenee vaiheittain: ensin teksti analysoidaan
käyttäen lingvististä analyysiä, jonka jälkeen siirrytään tekstin intertekstuaaliseen
analyysiin. Tarkoitukseni on selvittää, miten asiat Docventuresissa esitetään
ja miten kieli rakentaa todellisuutta.
Aineistosta on löydettävissä kaksi päädiskurssia: tuhodiskurssi sekä toivodiskurssi.
Keskustelu polarisoituu näiden välillä. Toisaalta keskustelijat ovat sitä
mieltä, että luonto on tuhoutumassa ja tulevaisuus näyttää synkältä. Toisaalta
taas ollaan sen kannalla, että toivoa on eivätkä asiat näytä kovin pahalta. Tuhodiskurssia
leimaa pessimistisyys ja vahva kärjistäminen. Toivodiskurssiin taas
kuuluu vahva usko, että ihminen keksii keinot välttää uhkaava tuho.
Luonto representoituu Docventures-ohjelmassa ensisijaisesti kriisissä olevana
asiana. Luonnon nähdään olevan vaarassa ihmisen toimien seurauksena. Nähdään
siis ihmisen olevan ongelmien taustalla, mutta ihmisen pitää myös pelastaa
maapallo ja hoivata sitä. Tämän nähdään onnistuvan teknologian avulla,
joka paitsi mahdollistaa uudenlaisten keksintöjen käyttöönoton, myös yhdistää
ihmisiä ja lisää tietoisuutta asioista. Päällimmäisenä Docventuresin luontojaksosta
tulee vaikutelma, että ollaan kriisissä, johon on alettu heräämään ja voidaan
vielä pelastua. Ohjelma heijastelee yleisesti kasvussa olevaa kriisitietoisuutta
luonnon tilasta. This thesis examines how is nature represented in the television show Docventures.
The research is qualitative in nature and the method used is critical discourse
analysis. This research has foundations in social constructionism.
The emphasis of the analysis is in theory defined by Norman Fairclough. I have
analysed the text for primary and secondary things, presuppositions, absence
and action in the text. The text is first analysed using the linguistic analysis. After
that comes the intertextual analysis. It is my intention to find out how are
things presented in Docventures and how does language build reality.
I have found two main discourses from the material. These are destruction discourse
and hope discourse. The conversation is polarized between these two.
On the other hand conversationalists argue that nature is about to be destroyed
and the future looks bleak. On the other hand they think that there is hope and
things do not look so bad. The destruction discourse is defined by pessimistic
attitude and strong generalization. The hope discourse, as the name implies, is
about strong belief that people will find ways of avoiding destruction.
The nature is represented in Docventures as a subject in crisis. It is regarded to
be endangered by the actions of humans. Humans must also save the world
and nurture it. This is seen to be possible through the use of technology, which
not only makes it possible to utilize new inventions but also unites people and
makes us more conscious. The message of Docventures seems to be that we
are in crisis but we have begun to wake up and there is still hope. The emerging
awareness of crisis of nature is reflected upon the show.
televisio-ohjelmassa. Kyseessä on laadullinen tutkimus ja metodina on käytetty
kriittistä diskurssianalyysiä. Tutkimus sijoittuu sosiaalisen konstruktionismin tieteenfilosofiseen
suuntaukseen.
Analyysi painottuu Norman Faircloughin määrittelemään viestintätilanteiden
analyysiin. Tekstistä on analysoitu ensisijaisia ja toissijaisia asioita, alkuoletuksia,
poissaoloa, tekstissä tapahtuvaa toimintaa sekä asioita joita rinnastetaan ja
joita asetetaan vastakkain. Analyysi etenee vaiheittain: ensin teksti analysoidaan
käyttäen lingvististä analyysiä, jonka jälkeen siirrytään tekstin intertekstuaaliseen
analyysiin. Tarkoitukseni on selvittää, miten asiat Docventuresissa esitetään
ja miten kieli rakentaa todellisuutta.
Aineistosta on löydettävissä kaksi päädiskurssia: tuhodiskurssi sekä toivodiskurssi.
Keskustelu polarisoituu näiden välillä. Toisaalta keskustelijat ovat sitä
mieltä, että luonto on tuhoutumassa ja tulevaisuus näyttää synkältä. Toisaalta
taas ollaan sen kannalla, että toivoa on eivätkä asiat näytä kovin pahalta. Tuhodiskurssia
leimaa pessimistisyys ja vahva kärjistäminen. Toivodiskurssiin taas
kuuluu vahva usko, että ihminen keksii keinot välttää uhkaava tuho.
Luonto representoituu Docventures-ohjelmassa ensisijaisesti kriisissä olevana
asiana. Luonnon nähdään olevan vaarassa ihmisen toimien seurauksena. Nähdään
siis ihmisen olevan ongelmien taustalla, mutta ihmisen pitää myös pelastaa
maapallo ja hoivata sitä. Tämän nähdään onnistuvan teknologian avulla,
joka paitsi mahdollistaa uudenlaisten keksintöjen käyttöönoton, myös yhdistää
ihmisiä ja lisää tietoisuutta asioista. Päällimmäisenä Docventuresin luontojaksosta
tulee vaikutelma, että ollaan kriisissä, johon on alettu heräämään ja voidaan
vielä pelastua. Ohjelma heijastelee yleisesti kasvussa olevaa kriisitietoisuutta
luonnon tilasta.
The research is qualitative in nature and the method used is critical discourse
analysis. This research has foundations in social constructionism.
The emphasis of the analysis is in theory defined by Norman Fairclough. I have
analysed the text for primary and secondary things, presuppositions, absence
and action in the text. The text is first analysed using the linguistic analysis. After
that comes the intertextual analysis. It is my intention to find out how are
things presented in Docventures and how does language build reality.
I have found two main discourses from the material. These are destruction discourse
and hope discourse. The conversation is polarized between these two.
On the other hand conversationalists argue that nature is about to be destroyed
and the future looks bleak. On the other hand they think that there is hope and
things do not look so bad. The destruction discourse is defined by pessimistic
attitude and strong generalization. The hope discourse, as the name implies, is
about strong belief that people will find ways of avoiding destruction.
The nature is represented in Docventures as a subject in crisis. It is regarded to
be endangered by the actions of humans. Humans must also save the world
and nurture it. This is seen to be possible through the use of technology, which
not only makes it possible to utilize new inventions but also unites people and
makes us more conscious. The message of Docventures seems to be that we
are in crisis but we have begun to wake up and there is still hope. The emerging
awareness of crisis of nature is reflected upon the show.
Kokoelmat
- Pro gradut [4080]