Luonnon representoituminen Docventures - televisio-ohjelmassa

Abstract

Tässä tutkimuksessa tarkastellaan, miten luonto representoituu Docventures – televisio-ohjelmassa. Kyseessä on laadullinen tutkimus ja metodina on käytetty kriittistä diskurssianalyysiä. Tutkimus sijoittuu sosiaalisen konstruktionismin tieteenfilosofiseen suuntaukseen. Analyysi painottuu Norman Faircloughin määrittelemään viestintätilanteiden analyysiin. Tekstistä on analysoitu ensisijaisia ja toissijaisia asioita, alkuoletuksia, poissaoloa, tekstissä tapahtuvaa toimintaa sekä asioita joita rinnastetaan ja joita asetetaan vastakkain. Analyysi etenee vaiheittain: ensin teksti analysoidaan käyttäen lingvististä analyysiä, jonka jälkeen siirrytään tekstin intertekstuaaliseen analyysiin. Tarkoitukseni on selvittää, miten asiat Docventuresissa esitetään ja miten kieli rakentaa todellisuutta. Aineistosta on löydettävissä kaksi päädiskurssia: tuhodiskurssi sekä toivodiskurssi. Keskustelu polarisoituu näiden välillä. Toisaalta keskustelijat ovat sitä mieltä, että luonto on tuhoutumassa ja tulevaisuus näyttää synkältä. Toisaalta taas ollaan sen kannalla, että toivoa on eivätkä asiat näytä kovin pahalta. Tuhodiskurssia leimaa pessimistisyys ja vahva kärjistäminen. Toivodiskurssiin taas kuuluu vahva usko, että ihminen keksii keinot välttää uhkaava tuho. Luonto representoituu Docventures-ohjelmassa ensisijaisesti kriisissä olevana asiana. Luonnon nähdään olevan vaarassa ihmisen toimien seurauksena. Nähdään siis ihmisen olevan ongelmien taustalla, mutta ihmisen pitää myös pelastaa maapallo ja hoivata sitä. Tämän nähdään onnistuvan teknologian avulla, joka paitsi mahdollistaa uudenlaisten keksintöjen käyttöönoton, myös yhdistää ihmisiä ja lisää tietoisuutta asioista. Päällimmäisenä Docventuresin luontojaksosta tulee vaikutelma, että ollaan kriisissä, johon on alettu heräämään ja voidaan vielä pelastua. Ohjelma heijastelee yleisesti kasvussa olevaa kriisitietoisuutta luonnon tilasta.

This thesis examines how is nature represented in the television show Docventures. The research is qualitative in nature and the method used is critical discourse analysis. This research has foundations in social constructionism. The emphasis of the analysis is in theory defined by Norman Fairclough. I have analysed the text for primary and secondary things, presuppositions, absence and action in the text. The text is first analysed using the linguistic analysis. After that comes the intertextual analysis. It is my intention to find out how are things presented in Docventures and how does language build reality. I have found two main discourses from the material. These are destruction discourse and hope discourse. The conversation is polarized between these two. On the other hand conversationalists argue that nature is about to be destroyed and the future looks bleak. On the other hand they think that there is hope and things do not look so bad. The destruction discourse is defined by pessimistic attitude and strong generalization. The hope discourse, as the name implies, is about strong belief that people will find ways of avoiding destruction. The nature is represented in Docventures as a subject in crisis. It is regarded to be endangered by the actions of humans. Humans must also save the world and nurture it. This is seen to be possible through the use of technology, which not only makes it possible to utilize new inventions but also unites people and makes us more conscious. The message of Docventures seems to be that we are in crisis but we have begun to wake up and there is still hope. The emerging awareness of crisis of nature is reflected upon the show.