”Pitää pystyä hanskaamaan se lapsen tunne” vanhempi leikki-ikäisen lapsen tunnekasvattajana : perheneuvolapsykologien näkemysten mukaan

Abstract

Tunnekasvatus on yksi vanhempien keskeisimmistä tehtävistä. Varhaislapsuudessa luodaan tunne-elämän ja tunnetaitojen perusta. Tieto vanhempien toimintatapojen vaikutuksista auttaa vanhempia suuntamaan toimintaansa suotuisaan suuntaan. Aihetta on tutkittu melko vähän Suomessa. Ulkomailla tunnekasvatus jaetaan mallintamiseen, lapsen tunnereaktioihin vastaamiseen ja tietoiseen opettamiseen.

Tässä pro gradussa kuvataan, millaista on vanhemman hyvä tunnekasvatustoiminta leikki-ikäisen lapsen kohdalla perheneuvolapsykologien näkemysten mukaan. Tutkimukseen osallistui neljä perheneuvolapsykologia ja aineisto koostui asiantuntijahaastatteluista. Tutkimus toteutettiin fenomenografiseen tapaan ja aineistoa analysoitiin fenomenografisen aineistoanalyysimallin mukaan.

Vanhemman hyvä tunnekasvatustoiminta on lapsen ja lapsen tunteiden empaattista kohtaamista ja läsnäolemista. Sanoittamisen avulla vanhempi auttaa lasta ymmärtämään tunteita ja tunnekokemuksia. Rajojen asettaminen on sääntöjen ja sukupolvien välisistä rajoista kiinni pitämistä, kuitenkin lempeällä tavalla. Tunteiden säätelyn ohjaamisessa vanhempi auttaa lasta voimakkaissa tunnetiloissa ja opettaa lapselle tunteiden säätelystrategioita. Vanhemman omat tunnetaidot vaikuttavat tunnekasvatustoiminnan pohjalla ja läheiset ihmissuhteet voivat tukea tunnekasvatustoimintaa. Tulokset linkittyvät aikaisempien tutkimusten yhteyteen.