”Aina on opittavaa ja voi oppia lisää” : Kiljavan opiston opettajien osaamisen kehittäminen
Juntumaa, Jere (2015)
Juntumaa, Jere
Lapin yliopisto
2015
openAccess
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:ula-201506051136
https://urn.fi/URN:NBN:fi:ula-201506051136
Tiivistelmä
Tutkimus käsittelee Kiljavan opiston opettajien osaamista ja osaamisen kehittämistarpeita. Kiljavan opisto on Nurmijärvellä sijaitseva järjestökoulutuksiin erikoistunut kansanopisto. Opiston omistaa Suomen ammattiliittojen keskusjärjestön (SAK:n) koulutussäätiö. Opisto tarjoaa koulutusta luottamusmiehille, työsuojeluvaltuutetuille ja ammattiyhdistysliikkeen järjestötoimijoille. Tutkimuksessa pyritään selvittämään, miten opisto tukee ja kehittää opettajien osaamista, miten opettajat osaavat ja hyödyntävät opetusteorioita sekä miten opettajat ymmärtävät oman osaamisensa. Näiden perusteella pyritään määrittämään opiston opettajien kehittämistarpeet.
Tutkimuksen teoreettisessa viitekehyksessä käsitellään vapaata sivistystyötä ja sen koulutuspoliittista tilannetta vuonna 2015, opettajuutta, henkilöstön kehittämistä sekä oppimiskäsityksiä. Tutkimus on laadullinen tapaustutkimus, jonka aineisto on kerätty haastattelulla ja kyselylomakkeella. Aineisto muodostuu yhdeksän opettajan haastattelusta sekä kyselylomakevastauksesta. Aineisto on analysoitu fenomenografian periaatteita noudattaen.
Tutkimuksen tulosten mukaan opettajat ymmärtävät hyvin opiston tavoitteet ja toimivat elinikäisen oppimisen periaatteiden mukaan. Opettajat kokevat saavansa hyvin tukea ja tärkein tuen lähde on oma tiimi. Lisää tukea kaivataan pedagogisen osaamisen parantamiseen sekä yleisen yhteistyön kehittämiseen. Kaikki opettajat kuvasivat opetustaan ja opetusmenetelmiään konstruktivistisen oppimiskäsityksen mukaan. Opettajille oli tärkeää muun muassa ohjaajana toimiminen ja opiskelijalähtöinen toiminta. Opettajat käyttivät opetusmenetelminä eniten pari- ja ryhmätöitä, mutta opetuksessa on mukana monipuolisesti erilaisia menetelmiä. Opettajilla on opistossa hyvät mahdollisuudet osallistua täydennyskoulutukseen. Koulutuksiin osallistumista tuetaan ja opettajat myös suhtautuvat koulutuksiin osallistumiseen erittäin positiivisesti. Opettajat kokivat omaavansa hyvät taidot tehtäviinsä, mutta tunnistavat tarpeen pitää osaamista jatkuvasti yllä. Opettajilla on vahva ammatti-identiteetti ja he ovat hyvin motivoituneita. Opettajien kehittämistarpeita ovat pedagogisen osaamisen ja pätevyyden parantaminen, sillä kaikilla opettajilla ei ole pedagogista pätevyyttä ja käytännön opetuksessa pedagogiselle osaamiselle olisi tarvetta. Lisäksi verkkopedagogissa taidoissa on kehitettävää. Opistossa on kuitenkin hyvin tiedostettu opettajien täydennyskoulutusten merkitys.
Tutkimuksen teoreettisessa viitekehyksessä käsitellään vapaata sivistystyötä ja sen koulutuspoliittista tilannetta vuonna 2015, opettajuutta, henkilöstön kehittämistä sekä oppimiskäsityksiä. Tutkimus on laadullinen tapaustutkimus, jonka aineisto on kerätty haastattelulla ja kyselylomakkeella. Aineisto muodostuu yhdeksän opettajan haastattelusta sekä kyselylomakevastauksesta. Aineisto on analysoitu fenomenografian periaatteita noudattaen.
Tutkimuksen tulosten mukaan opettajat ymmärtävät hyvin opiston tavoitteet ja toimivat elinikäisen oppimisen periaatteiden mukaan. Opettajat kokevat saavansa hyvin tukea ja tärkein tuen lähde on oma tiimi. Lisää tukea kaivataan pedagogisen osaamisen parantamiseen sekä yleisen yhteistyön kehittämiseen. Kaikki opettajat kuvasivat opetustaan ja opetusmenetelmiään konstruktivistisen oppimiskäsityksen mukaan. Opettajille oli tärkeää muun muassa ohjaajana toimiminen ja opiskelijalähtöinen toiminta. Opettajat käyttivät opetusmenetelminä eniten pari- ja ryhmätöitä, mutta opetuksessa on mukana monipuolisesti erilaisia menetelmiä. Opettajilla on opistossa hyvät mahdollisuudet osallistua täydennyskoulutukseen. Koulutuksiin osallistumista tuetaan ja opettajat myös suhtautuvat koulutuksiin osallistumiseen erittäin positiivisesti. Opettajat kokivat omaavansa hyvät taidot tehtäviinsä, mutta tunnistavat tarpeen pitää osaamista jatkuvasti yllä. Opettajilla on vahva ammatti-identiteetti ja he ovat hyvin motivoituneita. Opettajien kehittämistarpeita ovat pedagogisen osaamisen ja pätevyyden parantaminen, sillä kaikilla opettajilla ei ole pedagogista pätevyyttä ja käytännön opetuksessa pedagogiselle osaamiselle olisi tarvetta. Lisäksi verkkopedagogissa taidoissa on kehitettävää. Opistossa on kuitenkin hyvin tiedostettu opettajien täydennyskoulutusten merkitys.
Kokoelmat
- Pro gradut [4080]