Surun ja toiminnan saari: Norjan joukkosurman uutiskuvien narraatio Helsingin Sanomissa

Abstract

Yllättävän ja poikkeavan katasrofin tullessa arkeemme pysähdymme miettimään, miten tällaista pääsi tapahtumaan. Medioituneessa maailmassa katasrofiuutiset välittävät meille tiedon lisäksi kokemuksia, joiden avulla voimme itse osallistua uutisoitavaan tapahtumaan. Uutiskuvat ovat yksi tekijä näiden kokemusten välittämisessä. Uutiskuvan voima tulee siihen mielletystä totuudellisuudesta ja luotettavuudesta, mutta yhdessä tekstin kanssa se on kuitenkin osa tuotettua uutiskertomusta. Uutiskuvat välittävät myös tunteita ja mielleyhtymiä ja ne voivat olla dramaattisia ja sensaatiohakuisia. Uutiskuvan perinteinen media-alusta sanomalehti hakee uutiskentällä uutta roolia, nyt kun se ei ole enää nopein uutismedia. Mediakentän kaupalliset paineet ajavat julkaisukanavia viihteellistymään, mutta samalla uutisen on pystyttävä säilyttämään asiallisuutensa ja luotettavuutensa. Näen uutiskuvan olevan näiden vaatimusten ristipaineessa. Tutkielmassani pyrin purkamaan Norjan joukkosurmaa käsittelevän uutisoinnin kuvakerronnan Helsingin Sanomien 23. ja 24.7.2011 julkaisemissa kahdessa päivälehdessä. Pyrin vastaamaan siihen, miten ja millä keinoin kuvien ja taiton kautta tapahtumat esitetään lukijalle. Käytän apunani diskurssianalyysia, jonka rinnalle nostan käsitteitä semiotiikasta ymmärtääkseni kuvan luonnetta paremmin. Avaan myös paremmin narraation ja spektaakkelin käsitteitä suhteessa kuviin. Analyysissa käyn lehdet läpi sivukohtaisesti ja lopuksi teen yhteenvedon ja vertailen lehtien välisiä eroja. Tuloksissani ilmenee uutiskuvalle annettu suuri rooli poikkeuksellisen katastrofin uutisoinnissa. Uutiskuvat veivät aineistoista noin 51 % sivupinta-alasta ja jälkimmäisen lehden etusivulle oli nostettu sivun kokoinen uutiskuva, vaikka tavallisesti se on myyty mainoskäyttöön. Yleensä sivulla oli selkeä noin puolen sivun kokoinen pääkuva ja nämä pääkuvat yhdessä kuljettivat tarinaa ja sitoivat ”uutispaketin” yhteen. Pienemmät kuvat sekä paikkasivat pääkuvien puuttuvaa informaatiota, että loivat kontrastilla lisää draamaa. Lehtien uutisaiheet jakautuivat selkeästi, kun ensimmäisessä julkaisussa keskityttiin Oslon keskustan pommiräjähdykseen ja toisessa julkaisussa käsiteltiin Utøyan saarella tapahtunutta ampumista. Jälkimmäinen julkaisu keskittyi lisäksi käyttämään lyyristen ja surusymboleiden täyttämiä uutiskuvia, joita oli aineistossa eniten. Uutisgrafiikkaa myös yhdisteltiin valokuvien kanssa luoden multimodaalisia esityksiä. Taustoittavissa jutuissa arkistokuvilla pyrittiin kytkemään tapahtuma osaksi suurempaa uutistarinaa kuten terrorismin vastaista sotaa.