Lastensuojelun perhehoito kuntien yhteistoimintana : yhteistoiminnan merkitys perhehoidon palveluiden järjestämisessä kunnissa

Abstract

Pro gradu -tutkielman tarkoituksena on selvittää kuntien yhteistoiminnan merkitystä lastensuojelun perhehoidon järjestämiseen. Tutkielmalla haetaan tietoa siitä, onko kuntien yhteistoiminta tuottanut kunnille etuja palvelujen järjestämisessä verrattuna siihen, jos kunta tuottaa perhehoidon palvelut itse. Tietoa haetaan myös siitä, onko lastensuojelulain muutos vaikuttanut kuntien sijaishuollon järjestämiseen. Uusi lastensuojelulaki edellyttää käyttämään sijaishuollossa ensisijaisesti perhehoitoa. Taustana tutkimukselle esitellään kuntien sosiaalipalveluiden ja lastensuojelun sijaishuollon järjestämistä ja kuntien yhteistoimintaa. Tutkielman viitekehyksenä on sosiaalipalveluiden ja lastensuojelun arviointi sekä kehittäminen osana johtamista. Kyseessä on kvantitatiivinen tutkimus. Tutkimusaineistona on käytetty valmista aineistoa, joka on kerätty Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen SOTKAnet tilastosta.

Suomessa on 11 alueellista lastensuojelun perhehoidon erityisyksikköä, joihin kuuluu 144 kuntaa. Perhehoidon palvelut tuottavat itsenäisesti 176 Suomen kuntaa. Yksikköihin kuuluvien ja perhehoidon palvelut itsenäisesti tuottavien kuntien perhehoidon osuus sijaishuollosta on lähes sama vuonna 2012. Alueellisiin yksiköihin kuulumattomien Kuusikko-kuntien osalta perhehoidon osuus on pienempi kuin alueellisissa yksiköissä keskimäärin. Myös perhehoidon sijoitusmäärät ovat yhdenmukaisia alueellisiin yksiköihin kuuluvissa sekä perhehoidon palvelut itsenäisesti tuottavissa kunnissa vuonna 2012. Alueellisiin yksiköihin kuulumattomien Kuusikkokuntien sijoitusmäärät poikkeavat selkeästi Suomen muiden kuntien perhehoidon sijoitusmääristä ollen muita kuntia huomattavasti suurempia.

Verrattaessa alueellisten yksiköiden perhehoidon tilannetta aikaan ennen yksiköiden perustamista ja vuonna 2012, yli puolessa alueellisista yksiköistä perhehoidon osuudet sijaishuollosta laskivat yhteistoiminta-alueen perustamisesta huolimatta. Lähes puolessa alueellisista yksiköistä perhehoidon osuus sijaishuollosta kasvoi. Perhehoidon alueellisissa yksiköissä oli suuret erot jäsenkuntien kesken perhehoidon osuuksissa sijaishuollosta ennen yksikön perustamista, mutta ne tasoittuivat hieman vuoteen 2012 mennessä.

Yhteistoiminta-alueiden perustamisella tai lastensuojelulain muutoksella ei näyttäisi olevan suoranaista vaikutusta lastensuojelun perhehoidon käytön lisääntymiseen kunnissa. Yhteistoiminta tuottanee muita etuja jäsenkunnille, koska kunnat jatkavat yhteistoimintaansa.