Hiljainen kansa: osana suomussalmelaista maisemaa ja yhteisöä

Abstract

Pro gradussani tutkin minkälaisia kulttuurillisia ja yhteisöllisiä merkityksiä ja tapahtumia Suomussalmella oleva Hiljainen kansa on kaksikymmentä vuotta jatkuneen olemassaolonsa aikana synnyttänyt. Hiljainen kansa syntyi Reijo Kelan Ilmarin kynnös performanssi-/maataideteoksen osana 1988. Hiljainen kansa siirtyi nykyiselle paikalleen 1994. Tutkimuskysymykset ovat seuraavat: Millä tavalla Hiljainen kansa on muovannut alueensa kulttuurillista ja yhteisöllistä elämää? Millaisia ilmiöitä se on tuonut alueensa kulttuuriseen ja yhteisölliseen toimintaan? Aineistona minulla oli aiheeseen liittyvää kirjallisuutta, lehtiartikkeleita, Hiljaisen kansan Facebook-sivu, valokuvia, haastatteluja ja osallistuvaa havainnointia kesällä 2014 erilaisissa tapahtumissa Suomussalmella. Tutkimukseni tavoite oli kartoittaa ja ymmärtää pitkään jatkuneen ilmiön synnyttämiä merkityksiä kuvataidekasvatuksen näkökulmasta. Tutkimusmenetelmänä minulla oli etnografinen metodi ja aineistoa analysoin laadullisella ja etnografisella menetelmällä. Tutkimuksen perusteella Hiljaisen kansan pitkään jatkunut olemassaolo on lisännyt alueen tunnettavuutta, vilkastuttanut kulttuurielämää ja syventänyt ihmisten kiinnittymistä paikkaan ja yhteisöön. Hiljainen kansa on toiminut paikan muistina luoden ritualistista ja tarinallista toimintaa. Yhteisöllisessä taidetapahtumassa, johon ihmiset ja alueen toimijat sitoutuvat, tulee ottaa huomioon alueen erityispiirteet. Tutkimusta on mahdollista soveltaa uusien yhteisöllisten taideprojektien suunnittelussa ja tutkimuksessa ja näin sillä on myös taidekasvatuksellinen merkitys.