Valtuutettu ja hyvä sähköistyvä hallinto

Abstract

Tieto- ja viestintäteknologian hyödyntäminen kunnissa on alkanut 1960-luvulla. Internetin yleistyminen 1990-luvulla avasi myös kunnille täysin uusia mahdollisuuksia toimintansa kehittämiseen. Kunnat sähköistävät prosessejaan yhä nopeammassa tahdissa. Prosessien sähköistäminen on edistynyt etenkin kuntien talous- ja henkilöstöhallinnossa. Sähköisen hallinnon kehittämistä kunnissa hidastavat muun muassa henkilöstöresurssien vähyys ja taloudellinen niukkuus. Sähköisestä hallinnosta on haettu ratkaisua moniin eri haasteisiin kuten julkisten menojen hillitsemiseen ja kansalaisten osallisuuden edistämiseen. Sähköisen hallinnon on odotettu edistävän myös hyvää hallintoa. Omat vaatimuksensa sähköinen hallinto asettaa myös valtuutetuille ja muille luottamushenkilöille.

Tutkielman tarkoitus oli selvittää, millaisia käsityksiä valtuutetuilla on sähköisestä hallinnosta. Valtuutetut ovat kunnissa strategisen tason päättäjiä, joten heidän näkökulmansa kunnan sähköisen hallinnon kehittämisessä on tärkeä. Aineisto kerättiin haastattelemalla yhteensä seitsemää valtuutettua kahdesta eri pohjoissuomalaisesta kunnasta. Haastattelun muotona oli teemahaastattelu. Aineiston analysoinnissa käytettiin teemoittelua ja esiin nousi viisi eri teemaa. Tutkielman teoreettinen osuus muodostui sähköisen hallinnon, hyvän hallinnon, hyvän sähköisen hallinnon sekä kunnallishallinnon tarkastelusta.

Tutkimuksen tulosten perusteella valtuutettujen käsitykset sähköisestä hallinnosta olivat samansuuntaisia kuin teoreettisessa viitekehyksessä. Valtuutetut suhtautuivat sähköiseen hallintoon varsin myönteisesti, mutta myös kritiikkiä oli havaittavissa. Sähköinen hallinto edisti heidän mielestään sekä luottamushenkilöiden että kuntalaisten osallistumis- ja vaikuttamismahdollisuuksia. Kasvotusten tapahtuvaa kanssakäymistä pidettiin kuitenkin tärkeimpänä. Suurimpana uhkana he näkivät digitaalisen kuilun, jonka koettiin koskettavan etenkin vanhusväestöä, mutta myös muita erityisryhmiä. Puutteelliset tietoliikenneyhteydet olivat myös huolen aiheena. Kuntalaisten eriarvoistumisen lisäksi ne hidastavat sähköisten kokousmenetelmien käyttöönottoa. Valtuutetut odottivat etäyhteyksien hyödyntämistä kokouskäytännöissä. Kokonaan ajasta ja paikasta riippumattomaan päätöksentekoon he eivät kuitenkaan uskoneet. Myös edustuksellisella demokratialla ja luottamushenkilöillä nähtiin edelleen olevan rooli kunnallisessa päätöksente ssa vaikka verkossa tehtävien äänestysten toivottiin lisääntyvän. Ajan kuluessa sähköiseen hallintoon liitetyt negatiiviset tekijät vähentynevät, koska nuoremmille sukupolville tieto- ja viestintäteknologian käyttö on luontaista.