Maidontuottajaisäntien työhyvinvointi : käsityksiä työhyvinvoinnista, yrittäjänä jaksamisesta ja tuen tarpeesta

Abstract

Tässä tutkielmassa tarkasteltiin työhyvinvointia ja siihen vaikuttavia tekijöitä maidontuottajaisäntien näkökulmasta. Tutkielmassa selvitettiin, mitkä tekijät haastateltavien mielestä edistävät ja haittaavat heidän työhyvinvointiaan ja miten näihin tekijöihin voi vaikuttaa. Tutkielman keskiössä olivat työn rutiinit ja arki, työyhteisön ja sidosryhmien vaikutus, sekä yrittäjän ammattitaito.

Tutkielmaa varten haastateltiin viittä miespuolista maidontuottajaa eli isäntää. Haastateltavat valikoituivat mukaan tutkielmaan iän, tilakoon ja käytännön järjestelyjen mukaan. Haastattelumenetelmä oli teemahaastattelu. Haastattelujen analyysissa käytettiin sisällönanalyysin ja temaattisen analyysin menetelmiä. Analyysi eteni koodaamisen, pelkistämisen, ryhmittelyn ja teemojen muodostamisen ja nimeämisen kautta. Analyysin tuloksena muodostui kolme pääteemaa, joista jokaiseen muodostui useita alateemoja.

Työhyvinvointiin vaikuttavia tärkeimpiä tekijöitä ovat tulosten mukaan työn ja vapaa-ajan yhteensovittamisen onnistuminen, sidosryhmäyhteistyö ja yrittäjyystaidot. Perhesuhteiden merkitys ja eläinten hyvinvointi koettiin suureksi voimavaraksi, ja toisaalta yrittämiseen liittyvä vapaus määritellä aikatauluja ja työn tekotapoja. Ulkopuoliset tekijät, kuten EU:n maatalouspolitiikka, maataloustuotteiden hintakehitys ja yhteiskunnan suhtautuminen maatalouteen ovat tekijöitä, joihin yrittäjä ei itse voi konkreettisesti vaikuttaa. Nämä tekijät koettiin kuitenkin suuriksi työhyvinvointia haittaaviksi tekijöiksi.

Tutkielman johtopäätöksinä todetaan, että isäntien työssä on piirteitä sekä elämäntavasta että työstä, jolloin itsensä johtamisen merkitys niin työhyvinvoinnin edistäjänä kuin yrityksen menestymisen kannalta korostuu. Ammatillisten taitojen jatkuva kehittäminen ja omasta jaksamisesta huolehtiminen on yrittäjästä itsestä kiinni, vaikka myös sidosryhmien tuki on tarpeen. Sidosryhmät tarjoavat maidontuottajille arvokasta sosiaalista pääomaa ja käytännön tukea, joiden tehokas hyödyntäminen antaa paljon mutta toisaalta vaatii yrittäjältäkin tekoja. Toisaalta sidosryhmien roolit esimerkiksi yrittäjän sosiaaliturvan ja työterveyshuollon osalta vaativat kehitystyötä. Varsinkin tiedottamisessa ja palveluiden tunnetuksi tekemisessä on vielä puutteita, minkä vuoksi maidontuottajat eivät välttämättä osaa hyödyntää palveluja tehokkaasti.

Ammattiryhmän kuntoutus- ja hyvinvointiprojekteja tulisi jatkossa kehittää käytännönläheisempään suuntaan, esimerkiksi tukemalla maidontuottajien kuntoliikuntaa ja työn suunnittelua. Jatkotutkimustarpeita ilmeni tässä tutkielmassa liittyen maidontuottajien palautumiseen ja työn imuun. Koska työ mielletään osittain elämäntavaksi, voi työn imun rinnalle kehittyä myös työuupumusta, jos lepo ja palautuminen jäävät jatkuvasti puutteelliseksi.