Nuorten päihteiden käyttö ja siihen yhteydessä olevat sosiaalisen pääoman tekijät

Abstract

Pro gradu -tutkimuksen tavoitteena oli kuvata 9. luokkalaisten nuorten päihteiden käytön kehittymistä vuosina 2002–2013 ja selvittää, mitkä sosiaalisen pääoman tekijät ovat yhteydessä nuorten päihteiden käyttöön. Tutkimuksen käsitteellisenä viitekehyksenä oli sosiaalinen pääoma. Tutkimuksessa oli mukana 9. luokkalaisia Lapista, Etelä- ja Itä-Suomesta 26 000–30 000 tutkimusvuodesta riippuen. Tutkimuksen aineisto saatiin Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen tekemästä kouluterveyskyselyistä vuosilta 2002, 2004, 2006, 2008, 2010 ja 2013. Tutkimusaineisto analysoitiin SPSS-ohjelmalla käyttämällä ristiintaulukointia ja logistista regressioanalyysia. Tutkimuksessa pohdittiin myös tutkimuksen tekoon liittyviä eettisiä kysymyksiä.

Ristiintaulukoinnin avulla selvitettiin tyttöjen ja poikien päihteiden käytön kehittymistä tutkimusvuosien aikana. Tuloksia kuvattiin tilastografiikan keinoin. Nuorten alkoholin käyttö ja humalajuominen vähenivät tutkimusvuosien aikana. Tyttöjen alkoholin ja lääkkeiden sekakäyttö niin ikään väheni. Kannabiksen käytön laskeva trendi pysähtyi vuoden 2008 kyselyn mukaan, minkä jälkeen kannabiksen käyttö alkoi lisääntyä. Muiden huumeiden käyttö oli harvinaista 9. luokkalaisten keskuudessa.

Logistisen regressioanalyysin avulla tutkittiin sosiaalisen pääoman yhteyttä erikseen nuorten alkoholin käyttöön ja muiden päihteiden käyttöön. Tarkastelun kohteena olivat vähintään kerran kuukaudessa juovat nuoret ja muita päihteitä kokeilleet ja käyttäneet nuoret. Nuorten alkoholin käytön kannalta merkittävin tekijä oli tutkimuksen mukaan se, tietävätkö vanhemmat, missä nuori viettää viikonloppuiltoja. Vertaistuen kautta saatu sosiaalinen pääoma ei vähennä alkoholin käyttöä, vaan se päinvastoin kasvattaa käytön riskiä. Muita alkoholin käytön riskitekijöitä olivat nuoren käytettävissä oleva raha, isän koulutuksen puute sekä pojilla alle vuoden asumisaika paikkakunnalla. Nuoret, jotka saavat tukea vanhemmiltaan, asuvat ydinperheessä ja joiden vanhemmat tuntevat heidän ystävänsä ja tietävät, missä nämä viettävät vapaa-aikaansa, käyttävät muita päihteitä harvemmin kuin ne nuoret, joilla tällaista sosiaalista pääomaa ei ole.