”Nainen! Punatukkainen, äkäinen, liberaali, kansanomainen nainen!” : presidentti Tarja Halosen sukupuolen representaatiot suomalaisessa mediassa vuosina 2000-2012
Tuominen, Miinukka (2015)
Lapin yliopisto
2015
openAccess
Tiivistelmä
Tässä tutkimuksessa tutkin Suomen ensimmäisen naispresidentin, Tarja Halosen, sukupuolesta mediassa luotua kuvaa. Selvitän pro gradussani, millaisia representaatioita Helsingin Sanomat ja Ilta-Sanomat Tarja Halosesta tuottivat ja millaista sukupuolikuvaa he samalla hänestä loivat. Käytän aineistona Halosen koko presidenttiaikaa eli 1.3.2000-1.3.2012. Hyödynnän tutkimuksessani feminististä mediatutkimusta, jonka taustalla puolestaan vaikuttaa sosiaalisen konstruktionismin teoria. Tämän teorian mukaan sukupuoli on jatkuvasti muuttuva ja sosiaalisessa vuorovaikutuksessa rakentuva. Yhteiskunnassa media on yksi keskeisimmistä instituutioista, jotka luovat kuvaa sukupuolesta. Media on ollut vahvassa asemassa ennen Halosen valitsemista presidentiksi ja luonnollisesti myös koko presidenttiyden aikana.
Analyysi osoittaa, että uutisointi Halosesta oli sukupuolittunutta ja häntä representoitiin vahvasti sukupuolensa eli naiseutensa kautta. Varsinkin äitiys -teema oli vahvasti mukana artikkeleissa ja niistä oli pääteltävissä, että Halonen tuki median käyttämää äitiys -diskurssia. Koko analyysin keskeinen ja yhtenäinen teema oli keskustelu pehmeän ja kovan välillä. Varsinkin Halosen luonteesta puhuttaessa pehmeä vastaan kova -diskurssi näkyi parhaiten. Media representoi Halosta yhtäältä pehmeänä ja lempeänä Muumimammana, mutta toisaalta hänestä tuotiin esiin kylmä, kova ja omapäinen presidentti, joka ei halunnut miellyttää muita. Media toi kyllä aktiivisesti esiin myös Halosen halun tuoda pehmeät arvot ulkopolitiikan yhteyteen. Analyysissä tuli esiin myös se, miten media representoi Halosta feministisyyden avulla. Halonen tunnetusti on feministi ja tasa-arvon kannattaja, mutta hänen feministisyyteensä kiinnitettiin huomiota monessa kohtaa. Media ei puhunut tai analysoinut paljoakaan Halosen vaatevalintoja tai millaisia asusteita hän käyttää, vaan keskittyi ennemminkin puhumaan hänen tyylittömyydestään. Halosen presidenttiyden aikana eli 12 vuoden aikana median kirjoittelu muuttui suvaitsevampaan suuntaan.
Analyysi osoittaa, että uutisointi Halosesta oli sukupuolittunutta ja häntä representoitiin vahvasti sukupuolensa eli naiseutensa kautta. Varsinkin äitiys -teema oli vahvasti mukana artikkeleissa ja niistä oli pääteltävissä, että Halonen tuki median käyttämää äitiys -diskurssia. Koko analyysin keskeinen ja yhtenäinen teema oli keskustelu pehmeän ja kovan välillä. Varsinkin Halosen luonteesta puhuttaessa pehmeä vastaan kova -diskurssi näkyi parhaiten. Media representoi Halosta yhtäältä pehmeänä ja lempeänä Muumimammana, mutta toisaalta hänestä tuotiin esiin kylmä, kova ja omapäinen presidentti, joka ei halunnut miellyttää muita. Media toi kyllä aktiivisesti esiin myös Halosen halun tuoda pehmeät arvot ulkopolitiikan yhteyteen. Analyysissä tuli esiin myös se, miten media representoi Halosta feministisyyden avulla. Halonen tunnetusti on feministi ja tasa-arvon kannattaja, mutta hänen feministisyyteensä kiinnitettiin huomiota monessa kohtaa. Media ei puhunut tai analysoinut paljoakaan Halosen vaatevalintoja tai millaisia asusteita hän käyttää, vaan keskittyi ennemminkin puhumaan hänen tyylittömyydestään. Halosen presidenttiyden aikana eli 12 vuoden aikana median kirjoittelu muuttui suvaitsevampaan suuntaan.
Kokoelmat
- Pro gradu -tutkielmat [4506]