eVerme - Vertaisryhmämentorien koulutuksen kehittäminen Pohjois-Suomessa sulautuvan opetuksen näkökulmasta
Rivinen, Susanna (2015)
Rivinen, Susanna
Lapin yliopisto
2015
openAccess
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:ula-201506261260
https://urn.fi/URN:NBN:fi:ula-201506261260
Tiivistelmä
Tutkimuksessani tarkastelin verkkotuettua eVerme-koulutusta. eVermekoulutuksen otti ensimmäistä kertaa käyttöön Pohjois-Suomen klusteri, joka hyödynsi koulutuksen toteutuksessa tieto- ja viestintätekniikkaa (tvt). Tutkimukseni pääkysymys on: ”Millaisia kokemuksia kouluttajilla ja koulutukseen osallistuneilla opettajilla on sulautuvan opetuksen näkökulmasta toteutetusta eVermementorikoulutuksesta?” Pääkysymystä lähestyin neljän alakysymyksen kautta, jotka pohjautuivat SWOT-analyysin mukaisesti selvittämään koulutuksen sisäisiä heikkouksia ja vahvuuksia sekä ulkoisia mahdollisuuksia ja uhkia. Tutkimusaineiston keräsin observoinnin, palautekyselyn, paritehtävän ja paritehtävän purusta kuvatun videoaineiston avulla, käyttämällä SWOT-analyysia. Tutkimusjoukko koostui yhteensä yhdeksästä eVerme-koulutuksen osallistujasta, kolmesta kouluttajasta ja kuudesta mentorikoulutettavasta. Mentorikoulutettavista yksi ei vastannut palautekyselyyn ja paritehtävään. Tutkimus toteutettiin laadullisen toimintatutkimuksen
lähestymistavalla vuosina 2014–2015.
eVerme-koulutuksessa tapaamisia oli yhteensä kuusi. Tapaamisista kolmasosa koostui verkkojaksoista, jotka järjestettiin Optima-ympäristöä hyödyntäen. Optiman lisäksi käytössä oli perinteinen sähköposti ja elokuusta 2014 mukaan otettu Facebookin suljettu ryhmä. Järjestetyistä verkkojaksoista ja verkossa toteutetuista oheistoiminnoista huolimatta, koulutuksen pääpaino oli lähitapaamisissa, joita järjestettiin yhteensä neljä kertaa.
Koulutuksen tarkastelun tavoitteena oli tuottaa uutta tietoa ja ymmärrystä, jotta eVerme-koulutusta voitaisiin kehittää jatkossa yhä toimivammaksi kokonaisuudeksi. Toimintatutkimuksen luonteen mukaan tavoitteena on tulevaisuudessa toteuttaa seuraava sykli eli eVerme-koulutus, joka olisi aikaisemman koulutuksen pohjalta edelleen kehitelty. Keväällä 2015 ei vielä ole tiedossa, koska seuraava sykli olisi tarkoitus toteuttaa.
Tutkimustuloksista nousi esiin tärkeitä asioita, joita tulee tulevaisuudessa koulutuksen toteutuksessa ottaa huomioon. Esimerkiksi koulutuksessa käytetty verkkoympäristö Optima koettiin vanhanaikaiseksi ja sekavaksi. Tulevissa koulutuksissa on tärkeää suunnitella käytetyt verkkoympäristöt ja aikataulut paremmin, jotta osallistujien kokemukset säilyisivät mielekkäinä myös verkkojaksoilla opiskeltaessa. Keräämieni tulosten ja pohdintojen perusteella esimerkiksi sosiaalista mediaa voitaisiin hyödyntää koulutuksen verkkojaksoissa enemmän. Facebook koettiin muun muassa toimivaksi työkaluksi, sen kautta sai hyvää vertaistukea muilta osallistujilta.
lähestymistavalla vuosina 2014–2015.
eVerme-koulutuksessa tapaamisia oli yhteensä kuusi. Tapaamisista kolmasosa koostui verkkojaksoista, jotka järjestettiin Optima-ympäristöä hyödyntäen. Optiman lisäksi käytössä oli perinteinen sähköposti ja elokuusta 2014 mukaan otettu Facebookin suljettu ryhmä. Järjestetyistä verkkojaksoista ja verkossa toteutetuista oheistoiminnoista huolimatta, koulutuksen pääpaino oli lähitapaamisissa, joita järjestettiin yhteensä neljä kertaa.
Koulutuksen tarkastelun tavoitteena oli tuottaa uutta tietoa ja ymmärrystä, jotta eVerme-koulutusta voitaisiin kehittää jatkossa yhä toimivammaksi kokonaisuudeksi. Toimintatutkimuksen luonteen mukaan tavoitteena on tulevaisuudessa toteuttaa seuraava sykli eli eVerme-koulutus, joka olisi aikaisemman koulutuksen pohjalta edelleen kehitelty. Keväällä 2015 ei vielä ole tiedossa, koska seuraava sykli olisi tarkoitus toteuttaa.
Tutkimustuloksista nousi esiin tärkeitä asioita, joita tulee tulevaisuudessa koulutuksen toteutuksessa ottaa huomioon. Esimerkiksi koulutuksessa käytetty verkkoympäristö Optima koettiin vanhanaikaiseksi ja sekavaksi. Tulevissa koulutuksissa on tärkeää suunnitella käytetyt verkkoympäristöt ja aikataulut paremmin, jotta osallistujien kokemukset säilyisivät mielekkäinä myös verkkojaksoilla opiskeltaessa. Keräämieni tulosten ja pohdintojen perusteella esimerkiksi sosiaalista mediaa voitaisiin hyödyntää koulutuksen verkkojaksoissa enemmän. Facebook koettiin muun muassa toimivaksi työkaluksi, sen kautta sai hyvää vertaistukea muilta osallistujilta.
Kokoelmat
- Pro gradu -tutkielmat [4513]