Jakautuneen identiteetin kaupunki : Rovaniemellä opiskelevien nuorten kulttuurisesti jäsentyneet muuttamisen ja jäämisen merkitykset

Abstract

Tutkin pro gradu -tutkimuksessani Rovaniemellä opiskelevien nuorten muuttamiselle ja jäämiselle antamia merkityksiä. Rovaniemi on hieman yli 61 000 asukkaan kaupunki, joka tunnetaan Lapin pääkaupunkina. Muun Lapin tavoin Rovaniemi on suosittu turistikohde, jota mainostetaan joulupukin kotikaupunkina ja Lapin porttina. Lappi on vahvasti muuttotappiollista aluetta, ja kärsii muun muassa periferiaksi leimautumisesta ja nuorten lähtemisestä alueelta. Muuta Lappia koskevat alueelliset mielikuvat vaikuttavat myös Rovaniemeen, sillä Rovaniemeä mainostetaan hyvin vahvasti Lapin kontekstissa. Tutkimuksessani käsittelen 16-25-vuotiaiden nuorten Rovaniemeltä muuttamiselle ja Rovaniemelle jäämiselle annettuja merkityksiä, ja peilaan niitä aikaisempiin Lappia koskeviin tutkimuksiin, etsien samankaltaisuuksia ja eroja nuorten Rovaniemeä ja muuta Lappia koskevista alueellisista mielikuvista.

Keräsin aineiston vuonna 2012. Aineistoni koostuu Rovaniemellä opiskelevien toisen ja kolmannen asteen opiskelijoiden eläytymismenetelmä -kirjoituksista sekä teemahaastatteluista. Eläytymismenetelmä – kirjoituksien ohessa keräsin muutamalla taustakysymyksellä dataa siitä, missä eläytymismenetelmä -kirjoituksiin osallistunut opiskelija halusi asua tulevaisuudessa mieluiten ja mitä hänelle tulee Rovaniemestä mieleen. Käytin taustakysymyksillä tuotettua dataa luovan ajattelun apuna ja muodostin sen pohjalta teemahaastattelu kysymyksiä. Analyysimetodina käytin teemoittelua ja tyypittelyä, ja tutkimusotteena toimi sosiaalinen konstruktionismi Peter. L. Bergerin ja Thomas Luckmannin todellisuuden sosiaalisen rakentumisen käsitteen valossa.

Rovaniemellä opiskelevien nuorten mielikuvissa Rovaniemellä on kaksi identiteettiä: se on maaseutu ja kaupunki, tai käpykylä ja menestyvä opiskelijakaupunki. Rovaniemi on vahvojen muuttopuheiden alue, joka kuitenkin koetaan hyväksi asuinalueeksi. Opiskelijat kokevat Rovaniemen palvelut huonoiksi verratessa niitä etelän suuriin kaupunkeihin, mutta ilman vertailua palvelut saavat kehuja. Työttömyydestä puhutaan Rovaniemellä paljon, ja etelään muuttamisen ajateltiin takaavan työpaikan. Samaan aikaan työllisyystilanne on koko Suomessa aikaisempaa huonompi, ja opiskelijoiden työttömyyspuheet perustuivat pääasiassa kuulopuheisiin. Rovaniemellä vaikuttavat laajat muuttopuheet eivät siis täysin perustu konkreettiseen todellisuuteen, vaikka ongelmat ovat konkreettisia. Aikaisemmin tutkitun pohjalta jatkettuna tutkimuksessani kerron muuttopuheiden pohjautuvan kulttuurisesti tuotettuihin rakenteisiin, eli sosiaaliseen todellisuuteen, ja se tulee esiin kun nuoret vertaavat aluetta menestyviksi miellettyihin alueisiin. Lappiin kohdistuva aluepolitiikka on vuosikymmenien aikana muovannut Lapista sosiaalisesti rakentuneen perifeerisen paikan, ja Rovaniemen turismia varten tuotettu Lappi- kuva on jakanut Rovaniemen identiteetin kahtia. Se on samaan aikaan sekä hyväksi että kärsiväksi mielletty asuinalue. Tutkimukseni perusteella Rovaniemi tarvitsee menestyjän identiteetin, jotta nuoret voivat jäädä Rovaniemelle ja muualle Lappiin ja kokea onnistuvansa. Avain menestymiskehyksen saavuttamiseen voi löytyä Lappi-kuvan tietoisesta tuottamisesta muilla tavoin kuin vain turismin kontekstissa.