Perusoikeudet malminetsinnässä
Muroke, Hans (2015)
Muroke, Hans
Lapin yliopisto
2015
openAccess
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:ula-201510261350
https://urn.fi/URN:NBN:fi:ula-201510261350
Tiivistelmä
Tutkimuksen tarkoituksena oli selvittää, miten Suomen perustuslain (731/1999) 2 luvun perusoikeudet ovat vaikuttaneet kaivoslain (621/2011) 2 luvun mukaiseen malminetsinnän sääntelyyn ja erityisesti miten perusoikeudet näkyvät kaivoslain 9 §:ssä tarkoitetussa malminetsintäluvassa.
Viitekehyksenä on käytetty Kaarlo Tuorin kriittisen oikeuspositivismin teoriaa. Sen mukaan lainsäätäminen tulee nähdä sekä oikeudellisten että poliittisten käytäntöjen yhdistelmänä, jossa poliittiset käytännöt ovat määrääviä. Tuorin mukaan oikeusjärjestys voidaan jakaa kolmeen tasoon. Pintatasoon kuuluvat mm. lait ja tuomioistuinratkaisut. Pinnanalaisia tasoja ovat oikeuskulttuuri ja oikeuden syvärakenne, joihin mm. perusoikeudet sijoittuvat. Oikeusjärjestyksen kytkentä yhteiskunnan moraalinormeihin ja eettisiin arvoihin toteutuu ennen kaikkea periaatteissa, jotka ovat kerrostuneet pinnanalaisiin tasoihin. Tutkimuksen empiirisen osan aineistona olen käyttänyt Turvallisuus- ja kemikaaliviraston myöntämiä malminetsintälupapäätöksiä vuodelta 2013.
Perusoikeusjärjestelmä asetti kaivoslaille sitovan oikeudellisen kehyksen, jonka sisällä erilaiset mm. ympäristöstä, ihmisestä ja taloudesta johtuvat ristikkäiset intressit oli sovitettava yhteen. Kyse oli arvovalinnasta. Voidaan kuitenkin kysyä, mikä paino perusoikeuksilla on ollut suhteessa poliittiseen tavoitteenasetteluun. Kaivoslakia säädettäessä on huomioitu perusoikeuksien asema yksilölle kuuluvina erityisinä oikeuksina ja oikeusjärjestyksen syvempiin tasoihin kerrostuneina moraalinormeina sekä eettisiä arvoja toteuttavina periaatteina.
Perusoikeudet ovat asettaneet kaivoslaille ja malminetsinnälle laadulliset minimivaatimukset perusoikeuksien ytimen toteutumiselle. Ne luovat myös näkökulman, jonka puitteissa malminetsintähanketta voidaan yleisesti arvioida.
Kaivoslain kannalta keskeiset perusoikeudet sekä ympäristöoikeuden oikeusperiaatteet on otettu malminetsintäluvissa hyvin huomioon ja hyvän hallinnon periaatteita on lupaprosessissa noudatettu. Oikeusturva ja kansalaisvaikuttaminen sekä osallistuminen ovat vaikuttaneet muiden perusoikeuksien toteutumiseen ja asettaneet vaatimuksia sekä malminetsintäluvan hakemiselle että varsinaiselle malminetsintäprosessille.
Perusoikeussäännösten oikeusvaikutuksista malminetsintään voidaan todeta ainakin ohjelmallisen, suojaamisvelvollisuuden, toteuttamisvelvollisuuden, tulkintavaikutuksen, kompetenssivaikutuksen ja subjektiivisen oikeuden perustuvan vaikutuksen toteutuneen.
Viitekehyksenä on käytetty Kaarlo Tuorin kriittisen oikeuspositivismin teoriaa. Sen mukaan lainsäätäminen tulee nähdä sekä oikeudellisten että poliittisten käytäntöjen yhdistelmänä, jossa poliittiset käytännöt ovat määrääviä. Tuorin mukaan oikeusjärjestys voidaan jakaa kolmeen tasoon. Pintatasoon kuuluvat mm. lait ja tuomioistuinratkaisut. Pinnanalaisia tasoja ovat oikeuskulttuuri ja oikeuden syvärakenne, joihin mm. perusoikeudet sijoittuvat. Oikeusjärjestyksen kytkentä yhteiskunnan moraalinormeihin ja eettisiin arvoihin toteutuu ennen kaikkea periaatteissa, jotka ovat kerrostuneet pinnanalaisiin tasoihin. Tutkimuksen empiirisen osan aineistona olen käyttänyt Turvallisuus- ja kemikaaliviraston myöntämiä malminetsintälupapäätöksiä vuodelta 2013.
Perusoikeusjärjestelmä asetti kaivoslaille sitovan oikeudellisen kehyksen, jonka sisällä erilaiset mm. ympäristöstä, ihmisestä ja taloudesta johtuvat ristikkäiset intressit oli sovitettava yhteen. Kyse oli arvovalinnasta. Voidaan kuitenkin kysyä, mikä paino perusoikeuksilla on ollut suhteessa poliittiseen tavoitteenasetteluun. Kaivoslakia säädettäessä on huomioitu perusoikeuksien asema yksilölle kuuluvina erityisinä oikeuksina ja oikeusjärjestyksen syvempiin tasoihin kerrostuneina moraalinormeina sekä eettisiä arvoja toteuttavina periaatteina.
Perusoikeudet ovat asettaneet kaivoslaille ja malminetsinnälle laadulliset minimivaatimukset perusoikeuksien ytimen toteutumiselle. Ne luovat myös näkökulman, jonka puitteissa malminetsintähanketta voidaan yleisesti arvioida.
Kaivoslain kannalta keskeiset perusoikeudet sekä ympäristöoikeuden oikeusperiaatteet on otettu malminetsintäluvissa hyvin huomioon ja hyvän hallinnon periaatteita on lupaprosessissa noudatettu. Oikeusturva ja kansalaisvaikuttaminen sekä osallistuminen ovat vaikuttaneet muiden perusoikeuksien toteutumiseen ja asettaneet vaatimuksia sekä malminetsintäluvan hakemiselle että varsinaiselle malminetsintäprosessille.
Perusoikeussäännösten oikeusvaikutuksista malminetsintään voidaan todeta ainakin ohjelmallisen, suojaamisvelvollisuuden, toteuttamisvelvollisuuden, tulkintavaikutuksen, kompetenssivaikutuksen ja subjektiivisen oikeuden perustuvan vaikutuksen toteutuneen.
Kokoelmat
- Pro gradu -tutkielmat [4505]