Moniulotteisen korrespondenssianalyysin soveltamisesta yhteiskuntatieteissä

Abstract

Moniulotteinen korrespondenssianalyysi (Multiple Correspondence Analysis, MCA) on Suomessa tällä hetkellä vielä suhteellisen tuntematon kvantitatiivinen tutkimusmenetelmä. Merkittäväksi MCA:n tekee sen kyky käsitellä kaikkien mittaluokkien muuttujia ja integroida laadullista lähestymistapaa määrälliseen tutkimusotteeseen, tai päinvastoin. Menetelmä ei myöskään vaadi selitttävien ja selitettävän muuttujien määrittelyä vaan tarkastelee yhtäaikaisesti kaikkien muuttujien suhteita toisiinsa. Menetelmää opetetaan kvantitatiivisen tutkimuksen kursseilla sekä Helsingin että Lapin yliopistoissa, mutta kurssitarjontaan se on tullut Helsingissä vasta 2000-luvun alkupuolella ja Lapin yliopistossa vuodesta 2013 lähtien. Menetelmän soveltavan käytön ensiaskeleet otettiin Ranskassa ja sillä on selkeä yhteys Pierre Bourdieun teoreettiseen ajatteluun. Anglosaksiseen kielimaailmaan menetelmä on tullut viiveellä ja ensimmäiset pohjoismaiset MCA:ta käyttävät sosiaalitieteelliset tutkimukset tehtiin 2000-luvun alussa. Menetelmää käsitellään opinnäytetyössä tekijän oman tuotannon ja kokemuksen kautta sekä muihin kotimaisiin tutkimuksiin peilaten.

Suomessa on julkaistu tämän opinnäytetyön ja siihen liitteinä sisältyvien artikkelien lisäksi lisäksi kolme MCA-sovellusta sosiaalitieteiden tutkimuksessa sekä yksi soveltava tilastotieteen pro gradu –tutkielma. Nämä muiden tekijöiden julkaisut sijoittuvat vuosille 2006-2011. Käsillä olevassa opinnäytetyössä tutkimusaineistona ovat viisi julkaisua/tuotosta poliittis-hallinnollisen päätöksenteon tueksi, jotka on tehty vuosina 2005-2013 ja joissa opinnäytetyön tekijä on ollut toisena tai ainoana kirjoittajana tuotoksien kvantitatiivisten tulosten osalta. Artikkelien menetelmällinen sisältö muodostaa tekniseltä kompleksisuudeltaan kasvavan trendin. Ensimmäisessä artikkelissa muodostetaan nelikenttä kvantitatiivista ja kvalitatiivista otetta tutkijapäätöksin yhdistellen ilman MCA:ta. Seuraavissa artikkeleissa siirrytään tekijän ensikokeiluihin MCA:n käytössä ja lopulta ”peruskenttien” muodostamiseen tällä analyysimenetelmällä, sekä edelleen laadullisten että määrällisten tietojen projisoimiseen (heijastamiseen) niihin MCA:sta löytyvällä ominaisuudella.

Moniulotteinen korrespondenssianalyysi soveltuu erityisesti kokoavan yleiskuvan luomiseen yhteiskunnallisista ilmiöistä tavalla, jossa voidaan koota yhteen monia kvantitatiivisia ja kvalitatiivisia osatuloksia ja havainnoida niiden keskinäisiä suhteita. Analyysin tuloksena muodostuu kenttiä, joissa samaan, tiettyjen ulottuvuuksien määrittämään tilaan sijoittuvat analyysissä mukana olevien muuttujien luokkakeskipisteet sekä yksittäiset vastaajat. Tämä tarkoittaa sitä, että vastaajaryhmät, jotka sijoittuvat tiettyjen luokkakeskipisteiden selkeästi määrittelemään tilaan, pystytään identifioimaan ja niiden ominaisuuksia edelleen tarkastelemaan. Erilaisia trendejä sisältävien peruskenttien muodostamisen jälkeen MCA pystyy sijoittamaan taustamuuttujia sekä osatuloksia kyseisen peruskentän osoittamaan laajempaan yhteiskunnalliseen kontekstiin.

Moniulotteisen korrespondenssianalyysin kehittyminen ja leviävä käyttöönotto on osa laajempaa monimuuttujamenetelmien käytön muutosta, jossa muuttujien aiemmin tiukasti menetelmien rajaamat ominaisuudet saavat enemmän liikkumatilaa ja jossa määrällisen ja laadullisen tutkimuksen koetut raja-aidat alkavat murtua.