Valta rajoittamisena ja valta hallintana : kaksi näkökulmaa sosiaalityöntekijän vallankäyttöön

Abstract

Tutkimuksessa tarkasteltiin kahdesta valtanäkökulmasta sitä, miten sosiaalityöntekijä lähestyy ja arvioi asiakasta ja toimii hänen kanssaan. Valtaotteet olivat valta hallintana ja valta rajoittamisena. Valtatutkimuksessa asemansa vakiinnuttanut valta hallintana toimi johdantona ja vertailukohtana vallalle rajoittamisena. Sosiaalityöntekijän ja asiakkaan välistä suhdetta hahmotellaan seitsemän aiheen: vallan perustan, vallan luonteen, intressien, tiedon, toimijan, prosessin ja sosiaalityön tehtävän avulla. Työn tarkoituksena oli lisätä teoreettista tietämystä siitä, miten valtakäsitykset näkevät sosiaalityön ja asiakkaan välisen toiminnan.

Olen valaissut teoriaa sosiaalityön kokemuksiin perustuvilla kuvitteellisilla esimerkeillä. Olen poiminut myös sosiaalityön kirjallisuudesta otteita, jos ne ovat sopineet teorian kuvittamiseen. Käytettyjen esimerkkien tarkoituksena on kuvittaa teoriaa, ei testata, luoda tai kehittää teoriaa.

Vertailen työn lopuksi valtakäsitysten mahdollisuuksia ja rajoituksia sen perusteella, millaista epistemologista – positivistis-behavioristista, konstruktionistista tai valtaistavaa – lähestymistapaa ne piirteiltään edustavat. Esitän sen jälkeen huomioita siitä, mitä sosiaalityön – perustuivat ne sitten sosiaalityön teorioihin tai sosiaaliturvan malleihin – teorioita ne muistuttavat ja millaisiin työotteisiin ja -menetelmiin ne voisivat sopia. Valta rajoittamisena voisi soveltua aktivointitoimia korostavaan työotteeseen ja valta hallintana sosiaalisen konstruktionismin teorioihin. Arvioin lopuksi sitä, millaisten tapausten ja asioiden käsittelemiseen valtaotteet voisivat sopia hahmottelemalla valtakäsitysten vahvuuksia ja heikkouksia.