Rikoksen valmistelu lainsäädännössä ja oikeuskäytännössä

Abstract

Suomen lainsäädännössä rikoksen valmistelu on rangaistavaa vain erillisten tunnusmerkistöjen perusteella ja vain vakavimpien rikosten osalta. Rikoksen valmisteluun liittyy monia rajanvetoa edellyttäviä tilanteita, sillä rikoksen valmistelu tulee erottaa sekä rikoksen yrityksestä että rikoksen suunnittelusta, ja erityisen tärkeää tämä on sellaisissa tilanteissa, joissa toinen muoto on rangaistava mutta toinen ei. Suomen rikoslaki sisältää yhteensä 12 muodollista valmistelukriminalisointia, ja näiden lisäksi on joitakin rikoksia, jotka voivat käytännössä toimia rikoksen valmisteluna ilman virallista rikoksen valmistelun nimikettä. Valmistelukriminalisoinnit on laadittu siten, että valmistelua osoittavat toimet on tarkkaan yksilöity, ja usein valmistelutunnusmerkistössä on viitattu täytettyä tekoa koskevaan tunnusmerkistöön vähintään teon tarkoituksen osalta. Suomen oikeuskäytännössä valmistelukriminalisoinnit eivät saa kovin suurta näkyvyyttä, eikä rikoksen valmistelusta anneta tuomioita kovin usein. Tästä huolimatta oikeuskäytäntöä on kuitenkin löydettävissä, ja esimerkiksi huumausainerikoksen valmistelu on varsin vahvasti esillä noissa tuomioissa. Tutkielmassa sivutaan myös Ruotsin ja Common Law-maiden rikoksen valmistelua ja yritystä koskevaa sääntelyä ja säännösten tulkintaa. Pääpaino on kuitenkin kotimaisessa sääntelyssä ja oikeuskäytännössä.