Riita-asioiden tuomioistuinsovittelun oikeusturvasta : julkisuus osana oikeusturvaa

Abstract

Tuomioistuinsovittelu ja oikeudenkäynti perustuvat erilaisiin teoreettisiin lähtökohtiin. Sovittelun lähtökohtana on oikeudenmukaisuus, joka toteutuu osapuolten vapaaehtoisuuden ja tietoisen suostumuksen kautta. Oikeudenkäynnissä lähtökohtana on oikeusturva, jonka toteutuminen on tuomioistuimen vastuulla.

Tuomioistuinsovittelu perustuu osapuolten vapaaehtoisuuteen ja itsemääräämiseen. Silti asian soviteltavaksi ottamista ja asiassa tehtävän sovintosopimuksen sisältöä kontrolloidaan tuomioistuimessa oikeusturvaperusteella. Lapsiasioiden tuomioistuinsovittelussa lapsen etu määrittää pitkälle sovittelun kulun ja sovintosopimuksen sisällölle asetettavat vaatimukset. Sovittelu voidaan keskeyttää ja mahdollinen sopimus jättää vahvistamatta lapsen edun vaatiessa.

Tuomioistuinsovittelun osapuolten oikeusturva voi vaarantua, jos sovitteluun sekoittuu oikeudenkäynnin elementtejä. Toisaalta osapuolilla voi olla oikeusturvatarpeita, joita voidaan täyttää oikeudenkäynnin julkisuuden avulla.

Työn johtopäätöksissä esitetään, että tuomioistuinsovittelun osapuolten oikeusturvaa voidaan parantaa perustellulla sovittelupäätöksellä. Sovittelupäätöksen perusteleminen ei vaaranna sovittelumenettelyn konfliktiteoreettisia perusteita, koska suomalainen tuomioistuinmenettely ei toimi puhtaasti sovitteluteorioiden mukaisesti.

Sovittelu ja vaihtoehtoinen riidanratkaisumenettely voidaan sovittaa oikeudenmukaisen oikeudenkäynnin kehykseen, jonka sisällä vaihtoehtoista riidanratkaisua voidaan kehittää taustalla olevia teorioiden mukaisesti.