Veropetos ja törkeä veropetos erityisesti rakennusalan talousrikollisuutena

Abstract

Rikosoikeuden alaan kuuluvassa pääosin oikeusdogmaattisessa tutkielmassa tarkastellaan rakennusalan verorikollisuutta kokonaisuutena käsittelemällä verorikosten, erityisesti veropetoksen ja törkeän veropetoksen ilmenemismuotoja, rikosten taustoja ja tekijöitä, tyypillisiä tekotapoja, lainsäädäntöä ja sen taustalla olevia tavoitteita. Veropetoksen ja törkeän veropetoksen tunnusmerkistöä, kuten tahallisuutta havainnollistetaan oikeuskäytännön avulla.

Tutkielman aiheesta johtuen tutkielmassa on myös oikeuspoliittinen sävy. Oikeuspolitiikan keinoin tarkastellaan verorikosten ja harmaan talouden torjumiseen tähtääviä lainsäädäntöhankkeita ja sekä harmaan talouden torjuntaan osallistuvien viranomaisten roolia.

Rakennusalan talousrikosten yleisyys selittyy osaksi alalla vallitsevasta kovasta kilpailutilanteesta ja alalle pääsyn helppoudesta. Alan pienet toimijat valikoituvat harvoin verotarkastuksen kohteeksi, jolloin kiinnijäämisriski pienenee. Rakennusalalla toimii paljon liiketoimintakieltoon määrättyjä henkilöitä, jotka kiellosta huolimatta jatkavat liiketoimintaa. Nämä henkilöt hyödyntävät systemaattisesti lainsäädännön heikkouksia ja heidän taustaltaltaan löytyy usein törkeitä talousrikoksia. Alalle tyypillistä on myös bulvaanien käyttäminen, jolla pyritään häivyttämään yritysten oikeat omistussuhteet. Merkittävä osa rakennusalan rikollisuudesta on siirtymässä järjestäytyneen rikollisuuden käsiin.

Rakennusalan talousrikokset ovat verohallinnon, syyttäjänlaitoksen, poliisin ja tuomioistuinlaitoksen suuri ja resursseja vievä haaste. Talousrikosprosessien kestoa koskevassa tutkimuksessa havaittiin, että törkeiden veropetosten rikosprosessi kestää keskimäärin pidempään verrattuna muihin talousrikoksiin. Rikosprosessin kestoa on pyritty lyhentämään mm. syyteneuvottelun keinoin. Rakennusalalla runsaasti esiintyvä kuittikauppa täyttää yleensä törkeän veropetoksen tunnusmerkistön. Rakennusalan kuittikauppajutut työllistävät merkittävän osan talousrikossyyttäjistä ja kuittikauppajuttujen tutkinta vie noin puolet poliisin talousrikostutkijoiden tutkintavoimasta. Oikeudenkäyntien kustannuksista aiheutuu myös veronmaksajille merkittäviä kustannuksia. Arvioitu harmaan talouden liikevaihto on rakennusalalla 400-500 miljoonaa euroa.