”Kyllä mun mielestä kaikki tarvii rakkautta " : kehitysvammaisten nuorten aikuisten käsityksiä rakastumisesta ja rakkaudesta

Abstract

Tämän tutkimuksen päätavoitteena on selvittää mitä kehitysvammaiset nuoret aikuiset puhuvat rakastumisesta ja rakkaudesta. Tutkimuksen alakysymyksiin liittyvien tutkin heidän kumppaninvalinnan prosessiaan, rakastumiseen liittyviä merkityksiä sekä rakkauteen liittyviä käsityksiä. Tutkimukseni teoreettisena viitekehyksenä toimi Määtän ja Uusiautin luoma rakkauden kolmijako: rakkaus tunteina, tekoina sekä tietoina ja taitoina. Suoritin tutkimukseni aineistonkeruun, yksilöhaastattelut, kesällä 2015. Haastatteluissa minulla oli käytössäni kaksi niitä ohjaavaa teemaa: rakastuminen ja rakkaus.

Teoreettista viitekehystä käytin myös aineistonanalyysissä. Kumppaninvalintaa, rakastumista ja sen merkityksiä taas tutkin ja analysoin aineistolähtöisemmin, kuitenkin luomaani teoriapohjaan viitaten. Tavoitteeni on tuoda mahdollisimman hyvin esille tutkimushenkilöideni omia, autenttisia ajatuksia, mielipiteitä, käsityksiä ja kokemuksia.

Tutkimustulokset on eritelty teoreettisen viitekehyksen sekä aineiston avulla luotujen päätelmien pohjalta. Otin tutkimustuloksissa huomioon teorian ja käytännön yhteyden. Tuloksissa ilmeni rakastumisen ja rakkauden tärkeys osana kehitysvammaisten nuoren aikuisen elämismaailmaa: niiden koettiin voimaannuttavan ja parantavan elämän laatua. Kumppanilta toivottiin saatavan tukea, turvaa ja läheisyyttä.