Sosiaalityöntekijöiden kokemuksia lasten huomioimisesta ja osallisuudesta aikuissosiaalityössä

Abstract

Tämän tutkielman tarkoituksena on tutkia miten sosiaalityöntekijät huomioivat perheen alaikäiset lapset aikuissosiaalityön toimintakentällä kunnassa. Tarkastelen tutkittavaa ilmiötä laadullisen tapaustutkimuksen avulla. Olen kiinnostunut siitä, miten lasten osallisuus toteutuu aikuisten sosiaalipalveluissa kunnassa. Tutkimuksen teoreettisen viitekehyksen muodostaa Uri Bronfenbrennerin ekologinen systeemiteoria (1979). Bronfenbrennerin teorian mukaan yksilö on aktiivinen toimija, jonka teoilla on vaikutusta häntä ympäröivään todellisuuteen. Tarkastelen lapsen osallisuuden toteutumista Bronfenbrennerin ekologisen systeemiteorian mukaisesti eri tasoilla: mikro-, meso-, ekso- ja makrotasoilla.

Huhtikuun 2015 alussa voimaan tullut sosiaalihuoltolaki asettaa vahvan vaatimuksen sille, että lapsi on aina sosiaalihuollon asiakas, kun sosiaalihuoltoa hakevassa, käyttävässä tai sen kohteena olevassa perheessä on alaikäinen lapsi. Aikuissosiaalityön toimintakentällä ensisijaisina asiakkaina ovat aikuiset, mutta sosiaalihuollon toteutuminen vaikuttaa myös lapsen tilanteeseen. Lapsen elämään vaikuttavia päätöksiä tehdään esimerkiksi päihde- ja mielenterveystyössä, jotka ovat keskeistä toiminta-aluetta aikuissosiaalityössä. Lasten sijoittamisen syyt kodin ulkopuolelle liittyvät usein aikuissosiaalityön perustehtävään. Tutkielman aineisto koostuu kuuden sosiaalityöntekijän teemahaastattelusta, jotka työskentelevät aikuissosiaalityössä kunnassa. Aineiston analysoin teoriaohjaavalla sisällönanalyysillä.

Tutkimustulosten mukaan lapsen osallisuus ei toteudu kunnan aikuissosiaalityössä. Lasta ei huomioida systemaattisesti aikuisille suunnatuissa sosiaalipalveluissa. Huomiointi on tilannesidonnaista ja työntekijälähtöistä. Haastatellut sosiaalityöntekijät toivoivat saavansa lasten huomioinnin lisäämiseksi täydennyskoulutusta, mutta myös ohjeistuksia ja yhteisiä keskustelutilaisuuksia, joissa voitaisiin sopia yhteneväisistä toimintatavoista. Näin asiakkaiden saatavilla olevat palvelut olisivat samansuuntaisia ja asiakkaiden yhdenvertaisuus voi toteutua. Jotta lapsi voi tulla osalliseksi aikuissosiaalityössä, hänet täytyy ensin tehdä systemaattisesti näkyväksi aikuissosiaalityön toimintakentällä.