Arki lukutaitoa vailla : Suomeen muuttaneiden naisten kokemuksia
Mustaparta, Eila (2015)
Mustaparta, Eila
Lapin yliopisto
2015
openAccess
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:ula-201602021026
https://urn.fi/URN:NBN:fi:ula-201602021026
Tiivistelmä
Tarkastelen työssäni Suomeen ilman lukuB ja kirjoitustaitoa saapuneiden maaB hanmuuttajanaisten kokemuksia elämästään Suomessa. Tutkimukseni naiset eläB vät marginaalissa niin maahanmuuttajuuden, naiseuden kuin lukutaidon puutteen vuoksi. Monilla heistä on lisäksi pakolaistausta, joka usein aiheuttaa traumoja ja vaikeuttaa oppimista.
Olen pyrkinyt selvittämään, millaisia ovat lukuB ja kirjoitustaitoa vailla olevien naisten kokemukset elämästä Suomessa, miten lukutaidon merkitys hahmottuu heille ja millaisena he näkevät tulevaisuutensa. Työn tarkoitus on lisätä tietoa ja ymmärrystä kohderyhmän kanssa työskenteleville viranomaisille, esimerkiksi soB siaalityöntekijöille ja kotoutumissuunnitelmien tekijöille. Tutkimus on laadullinen. Olen haastatellut tutkimusta varten kahtatoista lukuB ja kirjoitustaidon kursseilla opiskelevaa tai opiskellutta naista. Tutkimusorientaationi on fenomenologinen: tarkoitus on olla avoin naisten kertomuksille ja tuoda heidän ääntään kuuluviin.
Naisilla on paljon haasteita arjessa selviytymisessään. Ympäristössä suunnistamiB nen vaikeutuu, kun ei osaa lukea katujen nimiä, kylttejä tai karttaa, ja jopa kaupasB sa asioiminen vaatii opettelua. Muiden apua tarvitaan vähintään silloin, kun kotiin tulee kirjeitä viranomaisilta. Osaamattomuus synnyttää myös riippuvuutta esiB merkiksi omista lapsista, jotka ovat oppineet suomea vanhempiaan paremmin. Riippuvuus ei yleensä kuitenkaan näyttäydy naisille ongelmallisena.
Suomalaisen kotouttamispolitiikan tavoitteena on integraatio, mutta naisten kerB tomusten valossa se näyttää toteutuvan heikosti. Naiset ymmärtävät, että lukutaiB toa osaamattomina heidän on vaikea päästä opiskelemaan ammattiin ja sitä kautta työelämään. Suhteita suomalaisiin ei ole juuri olleenkaan opettajien ja viranomaisB ten lisäksi. Sen sijaan esimerkiksi koulutuksessa tavatut muut maahanmuuttajat ovat naisille merkittäviä ihmisiä, joilta saadaan myös tukea. Opiskeluryhmä voi muistuttaa vertaistukiryhmää. Ryhmä on tärkeä osallisuuden lähde, mutta myös kontakteja suomalaisiin tarvittaisiin lisää. Sosiaalityö voi auttaa tällaisessa yhteisB kuntaan osallistamisessa esimerkiksi organisoimalla vertaisryhmiä ja rekrytoimalB la vapaaehtoisia kotokavereita/kielikavereita.
Olen pyrkinyt selvittämään, millaisia ovat lukuB ja kirjoitustaitoa vailla olevien naisten kokemukset elämästä Suomessa, miten lukutaidon merkitys hahmottuu heille ja millaisena he näkevät tulevaisuutensa. Työn tarkoitus on lisätä tietoa ja ymmärrystä kohderyhmän kanssa työskenteleville viranomaisille, esimerkiksi soB siaalityöntekijöille ja kotoutumissuunnitelmien tekijöille. Tutkimus on laadullinen. Olen haastatellut tutkimusta varten kahtatoista lukuB ja kirjoitustaidon kursseilla opiskelevaa tai opiskellutta naista. Tutkimusorientaationi on fenomenologinen: tarkoitus on olla avoin naisten kertomuksille ja tuoda heidän ääntään kuuluviin.
Naisilla on paljon haasteita arjessa selviytymisessään. Ympäristössä suunnistamiB nen vaikeutuu, kun ei osaa lukea katujen nimiä, kylttejä tai karttaa, ja jopa kaupasB sa asioiminen vaatii opettelua. Muiden apua tarvitaan vähintään silloin, kun kotiin tulee kirjeitä viranomaisilta. Osaamattomuus synnyttää myös riippuvuutta esiB merkiksi omista lapsista, jotka ovat oppineet suomea vanhempiaan paremmin. Riippuvuus ei yleensä kuitenkaan näyttäydy naisille ongelmallisena.
Suomalaisen kotouttamispolitiikan tavoitteena on integraatio, mutta naisten kerB tomusten valossa se näyttää toteutuvan heikosti. Naiset ymmärtävät, että lukutaiB toa osaamattomina heidän on vaikea päästä opiskelemaan ammattiin ja sitä kautta työelämään. Suhteita suomalaisiin ei ole juuri olleenkaan opettajien ja viranomaisB ten lisäksi. Sen sijaan esimerkiksi koulutuksessa tavatut muut maahanmuuttajat ovat naisille merkittäviä ihmisiä, joilta saadaan myös tukea. Opiskeluryhmä voi muistuttaa vertaistukiryhmää. Ryhmä on tärkeä osallisuuden lähde, mutta myös kontakteja suomalaisiin tarvittaisiin lisää. Sosiaalityö voi auttaa tällaisessa yhteisB kuntaan osallistamisessa esimerkiksi organisoimalla vertaisryhmiä ja rekrytoimalB la vapaaehtoisia kotokavereita/kielikavereita.
Kokoelmat
- Pro gradut [4084]