Hyppää sisältöön
    • Suomeksi
    • In English
  • Suomeksi
  • In English
  • Kirjaudu
Näytä viite 
  •   Etusivu
  • Lauda
  • Pro gradut
  • Näytä viite
  •   Etusivu
  • Lauda
  • Pro gradut
  • Näytä viite
JavaScript is disabled for your browser. Some features of this site may not work without it.

Animaatio tiedonlähteenä - infografiikan kognitiivissemanttista tarkastelua

Autti, Hannu (2016)

 
Avaa tiedosto
AnimaatioTiedonlähteenä_Autti_2016.pdf (1.634Mt)
Lataukset: 


Autti, Hannu
Lapin yliopisto
2016
openAccess
Näytä kaikki kuvailutiedot
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:ula-201603041050
Tiivistelmä
Tutkielman tavoitteena on selvittää, mitä keinoja animoitu infografiikka käyttää
tietokoneviruksen kuvaamiseen. Tutkimuskysymystä selvitetään analysoimalla 5 internetistä poimittua infografiikaksi luokiteltavissa olevaa animaatiota. Tutkimuskysymyksessä mainittu tietokonevirus ei sinällään ole merkityksellinen, vaan tavoitteena on kartuttaa ymmärrystä infografiikaksi luokiteltavista animaatioista. Aineisto analysoidaan semioottisen analyysin avulla ja
havaintoja pohditaan kognitiivisen semantiikan viitekehyksessä. Tällöin voidaan havainnoida, kuinka ihmismieli vastaanottaa teosten välittämää informaatiota.
Tutkimuksen perusteella aineisto kuvasi tietokonevirusta visualisoimalla abstraktin, hämärtämällä katsojan ja teoksen maailmoiden välistä rajaa sekä herättämällä tunteita. Abstraktin visualisoiminen tapahtui aineistossa pääasiassa metaforien avulla ja vaikuttaa siltä, että juuri visuaaliset metaforat ovat monin tavoin tärkeitä käytettäessä infografiikkaa tietokoneviruksen kaltaisista abstrakteista käsitteistä kertomiseen. Katsojan ja teoksen maailmoiden sekoittaminen vaikuttaa
puolestaan olevan kytköksissä siihen, että katsoja ymmärtää teokset infografiikaksi ja niiden sisältämän informaation osaksi omaa todellisuuttaan. Teosten tunteita herättävä vaikutus kiinnittää huomion katsomistilanteen kokonaisvaltaisiin vaikutuksiin katsojassa. Teosten herättämät tunteet voivat olla peräisin niiden kuvaamista kohteista mutta niihin vaikuttavat myös tekijän tekemät
valinnat. Lisäksi se, että esimerkiksi metaforat helpottavat kuvatun kohteen ymmärtämistä, voivat teokset herättää katsojassa positiivisia metakognitiivisia tunteita, joiden myötä katsoja todennäköisemmin hyväksyy teosten esittämiä väittämiä. Tunteiden herättämisen myötä aineiston teosten kaltaisille teoksille sopivammalta luokittelulta vaikuttaa infotainment kuin infografiikka,
koska se korostaa teosten viihteellisyyttä ja kokemuksellisuutta, joihin tunteiden herättäminenkin liittyy.
Kokoelmat
  • Pro gradut [3938]
LUC kirjasto | Lapin yliopisto
lauda@ulapland.fi | Saavutettavuusseloste
 

 

Selaa kokoelmaa

NimekkeetTekijätJulkaisuajatAsiasanatUusimmatYksikköOppiaineJulkaisijaSarjaSivukartta

Omat tiedot

Kirjaudu sisäänRekisteröidy
LUC kirjasto | Lapin yliopisto
lauda@ulapland.fi | Saavutettavuusseloste