Työntekijän henkilökohtaisten edellytysten vaikutus työturvallisuuteen
Kurkinen, Helena (2015)
Kurkinen, Helena
Lapin yliopisto
2015
openAccess
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:ula-201603301083
https://urn.fi/URN:NBN:fi:ula-201603301083
Tiivistelmä
Työturvallisuuslaissa (738/2002) asetetaan työnantajalle työntekijän suojelu-, valvonta- ja huolehtimisvastuu. Työnantajan velvollisuuksiin kuuluu muun muassa ottaa huomioon työntekijän henkilökohtaiset edellytykset huolehtiessaan työntekijän turvallisuudesta ja terveydestä työssä. Työnantajan suojelu- ja valvontavastuu taas korostuu muun muassa velvollisuudessa selvittää ja arvioida työympäristön vaarat. Vaarojen selvittämisessä ja arvioinnissa työntekijän henkilökohtaiset edellytykset kuten esimerkiksi ikä, sukupuoli ja ammattitaito tulee huomioida. Työnantajan velvollisuuksiin kuuluu myös antaa työntekijälle riittävät tiedot työpaikan vaaroista ja niihin liittyvistä riskeistä sekä huolehtia työntekijän opetuksesta ja ohjauksesta. Perehdytyksen ja työnopastuksen riittävyyttä, laajuutta ja laatua arvioitaessa tulee työnantajan kiinnittää huomiota työntekijän ammattitaitoon ja työkokemukseen.
Yhteiskunnassa tapahtuneiden moninaisten muutosten ja jo vuosia jatkuneen globaalin talouden matalasuhdanteen johdosta suomalainen työelämä on murroksessa. Suomen heikkoa taloudellista tilaa pyritään parantamaan muun muassa työuria pidentämällä niin työuran alku- kuin loppupäässä: eläkeikää nostetaan, nuorten sekä vammaisten ja vajaakuntoisten työllistymistä tehostetaan. Työnantajan on otettava huomioon edellä mainittujen tekijöiden vaikutus myös työntekijöiden työturvallisuuden näkökulmasta. Erityisesti työhyvinvoinnin merkitys korostuu työurien pidentämistä koskevissa toimenpiteissä.
Tutkielman ydin koostuu työturvallisuuslain 8 §:ssä työnantajalle kohdistetusta yleisestä huolehtimisvelvoitteesta. Tutkielmassa tarkastellaan, millä tavoin työntekijän erilaiset henkilökohtaiset edellytykset vaikuttavat hänen työturvallisuuteensa ja miten eri tavoin työnantajan tulee ottaa huomioon työntekijöidensä henkilökohtaisia edellytyksiä suunnitellessaan, mitoittaessaan ja toteuttaessaan työolosuhteita käytännön työssään. Tarkastelun kohteena on ensisijaisesti työntekijän iän vaikutus hänen työturvallisuuteensa erityisesti työuran alussa ja lopussa. Tutkielmassa selvitetään myös muiden henkilökohtaiset edellytysten kuten henkilön ammattitaidon, terveydentilan, sukupuolen ja kansallisuuden vaikutusta työturvallisuuteen. Työturvallisuudella ei tarkoitetaan pelkästään työtapaturmien torjuntaa, vaan työturvallisuuteen kuuluu myös työympäristön ja työolosuhteiden parantaminen sekä työntekijöiden työkyvyn ylläpitäminen.
Tutkielman tutkimusmetodi on pääosin oikeusdogmaattinen eli lainopillinen. Lisäksi tutkielmassa on mukana empiirinen ulottuvuus. Empiirinen osuus koostuu neljän aluehallintoviraston työsuojelun vastuualueen viiden edustajan haastattelutuloksista.
Yhteiskunnassa tapahtuneiden moninaisten muutosten ja jo vuosia jatkuneen globaalin talouden matalasuhdanteen johdosta suomalainen työelämä on murroksessa. Suomen heikkoa taloudellista tilaa pyritään parantamaan muun muassa työuria pidentämällä niin työuran alku- kuin loppupäässä: eläkeikää nostetaan, nuorten sekä vammaisten ja vajaakuntoisten työllistymistä tehostetaan. Työnantajan on otettava huomioon edellä mainittujen tekijöiden vaikutus myös työntekijöiden työturvallisuuden näkökulmasta. Erityisesti työhyvinvoinnin merkitys korostuu työurien pidentämistä koskevissa toimenpiteissä.
Tutkielman ydin koostuu työturvallisuuslain 8 §:ssä työnantajalle kohdistetusta yleisestä huolehtimisvelvoitteesta. Tutkielmassa tarkastellaan, millä tavoin työntekijän erilaiset henkilökohtaiset edellytykset vaikuttavat hänen työturvallisuuteensa ja miten eri tavoin työnantajan tulee ottaa huomioon työntekijöidensä henkilökohtaisia edellytyksiä suunnitellessaan, mitoittaessaan ja toteuttaessaan työolosuhteita käytännön työssään. Tarkastelun kohteena on ensisijaisesti työntekijän iän vaikutus hänen työturvallisuuteensa erityisesti työuran alussa ja lopussa. Tutkielmassa selvitetään myös muiden henkilökohtaiset edellytysten kuten henkilön ammattitaidon, terveydentilan, sukupuolen ja kansallisuuden vaikutusta työturvallisuuteen. Työturvallisuudella ei tarkoitetaan pelkästään työtapaturmien torjuntaa, vaan työturvallisuuteen kuuluu myös työympäristön ja työolosuhteiden parantaminen sekä työntekijöiden työkyvyn ylläpitäminen.
Tutkielman tutkimusmetodi on pääosin oikeusdogmaattinen eli lainopillinen. Lisäksi tutkielmassa on mukana empiirinen ulottuvuus. Empiirinen osuus koostuu neljän aluehallintoviraston työsuojelun vastuualueen viiden edustajan haastattelutuloksista.
Kokoelmat
- Pro gradut [3939]