Opettaja oppilaan kiusaajana : kuraattorien, terveydenhoitajien ja vanhempien näkökulma
Inkeroinen, Henna (2016)
Inkeroinen, Henna
Lapin yliopisto
2016
openAccess
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:ula-201604191108
https://urn.fi/URN:NBN:fi:ula-201604191108
Tiivistelmä
Tutkimukseni tarkoituksena on selvittää millä tavalla kuraattorit, terveydenhoitajat ja oppilaiden vanhemmat kuvaavat opettajan oppilaaseen kohdistamaa kiusaamista. Lisäksi tavoitteenani on tarkastella millä tavalla opettajat kiusaavat oppilaita, miten kiusaamista selvitetään, miten kiusaaminen vaikuttaa oppilaaseen, ja mitä ovat oppilaan avun ja tuen muodot.
Tutkimuksen teoreettinen osuus koostuu opettajuuden luonnehdinnasta, kiusaamisen määritelmästä sekä kuraattorin ja terveydenhoitajan työn kuvaamisesta. Kyseessä on laadullinen tutkimus, jossa aineiston olen hankkinut haastattelumenetelmää käyttäen. Tutkimushenkilöinä ovat kolme terveydenhoitajaa ja kaksi kuraattoria. Vanhemman näkökulmaa tutkimuksessani edustavat osa terveydenhoitajista ja kuraattoreista. Aineiston analyysimenetelmänä on aineistolähtöinen sisällönanalyysi.
Tutkimustulosten mukaan opettaja voi kiusata oppilaita monin eri tavoin, esimerkiksi kohtelemalla eriarvoisesti muihin oppilaisiin verrattuna asettamalla silmätikuksi ja syntipukiksi. Kiusaamisen selvittämisessä keskeinen rooli selvittäjänä on oppilaalla itsellään, hänen vanhemmillaan sekä rehtorilla. Varhainen ja tehokas puuttuminen sekä asian nopea eteenpäin vieminen ovat keinoja saada kiusaaminen loppumaan. Aina opettajan oppilaaseen kohdistamaa kiusaamista ei saada kuitenkaan loppumaan. Opettaja voi myös jatkaa työtään ja jopa oppilaiden kiusaamista saamistaan varoituksista huolimatta. Kiusaamisen vaikutukset oppilaaseen ovat moninaiset. Ne voivat näkyä esimerkiksi niin koulupelkona kuin koulumenestyksen heikkenemisenäkin. Keskusteluapu nousi keskeisimmäksi oppilaan avun ja tuen muodoksi joutuessaan opettajan kiusaamaksi.
Opettajan oppilaaseen kohdistama kiusaaminen on vähän tutkittu ja jollain tapaa vaiettu aihe. Ilmiön laajempi näkyvyys mahdollistaisi tehokkaampien puuttumiskeinojen kehittymisen sekä voisi madaltaa kiusatun kynnystä hakea apua.
Tutkimuksen teoreettinen osuus koostuu opettajuuden luonnehdinnasta, kiusaamisen määritelmästä sekä kuraattorin ja terveydenhoitajan työn kuvaamisesta. Kyseessä on laadullinen tutkimus, jossa aineiston olen hankkinut haastattelumenetelmää käyttäen. Tutkimushenkilöinä ovat kolme terveydenhoitajaa ja kaksi kuraattoria. Vanhemman näkökulmaa tutkimuksessani edustavat osa terveydenhoitajista ja kuraattoreista. Aineiston analyysimenetelmänä on aineistolähtöinen sisällönanalyysi.
Tutkimustulosten mukaan opettaja voi kiusata oppilaita monin eri tavoin, esimerkiksi kohtelemalla eriarvoisesti muihin oppilaisiin verrattuna asettamalla silmätikuksi ja syntipukiksi. Kiusaamisen selvittämisessä keskeinen rooli selvittäjänä on oppilaalla itsellään, hänen vanhemmillaan sekä rehtorilla. Varhainen ja tehokas puuttuminen sekä asian nopea eteenpäin vieminen ovat keinoja saada kiusaaminen loppumaan. Aina opettajan oppilaaseen kohdistamaa kiusaamista ei saada kuitenkaan loppumaan. Opettaja voi myös jatkaa työtään ja jopa oppilaiden kiusaamista saamistaan varoituksista huolimatta. Kiusaamisen vaikutukset oppilaaseen ovat moninaiset. Ne voivat näkyä esimerkiksi niin koulupelkona kuin koulumenestyksen heikkenemisenäkin. Keskusteluapu nousi keskeisimmäksi oppilaan avun ja tuen muodoksi joutuessaan opettajan kiusaamaksi.
Opettajan oppilaaseen kohdistama kiusaaminen on vähän tutkittu ja jollain tapaa vaiettu aihe. Ilmiön laajempi näkyvyys mahdollistaisi tehokkaampien puuttumiskeinojen kehittymisen sekä voisi madaltaa kiusatun kynnystä hakea apua.
Kokoelmat
- Pro gradut [4124]