Uuden liikesalaisuusdirektiivin vaikutus liikesalaisuuksien suojaan Suomessa

Abstract

Tietoyhteiskunnan kehittymisen myötä tiedon ja erityisesti salassa pidettävän tiedon määrä ja merkitys on kasvanut voimakkaasti. Yrityksen merkittävin varallisuus on nykyään usein aineettomissa oikeuksissa, kuten liikesalaisuuksissa. Näiden aineettomien oikeuksien suojelu on välttämätöntä sekä yritysten että Euroopan unionin kilpailukyvyn kannalta. Euroopan unionin toimielimet ovat katsoneet, että liikesalaisuuksille tarjottava suoja EU:n alueella on tällä hetkellä liian hajanaista. Tästä syystä komissio on katsonut aiheelliseksi säätää liikesalaisuuksien suojaa koskevan liikesalaisuusdirektiivin, jonka on tarkoitus tulla voimaan vuonna 2016.

Tutkimuskohteenani on komission ehdotus direktiiviksi julkistamattoman taitotiedon ja liiketoimintatiedon (liikesalaisuuksien) suojaamisesta laittomalta hankinnalta, käytöltä ja julkistamiselta (COM/2013/0813 final, 28.11.2013) ja sen vaikutus liikesalaisuuksien suojaan Suomessa. Tutkimusmenetelmä on lainopillinen eli oikeusdogmaattinen.

Suomen lainsäädäntö tarjoaa tällä hetkellä suhteellisen kattavan suojan liikesalaisuuksille. Liikesalaisuuksien suojasta säädetään rikoslaissa, laissa sopimattomasta menettelystä elinkeinotoiminnassa ja yösopimuslaissa. Lisäksi yritykset suojaavat liikesalaisuuksiaan salassapitosopimuksin ja -lausekkein. Tullessaan voimaan nykyisessä muodossaan liikesalaisuusdirektiivi aiheuttaisi merkittäviä muutoksia Suomen lainsäädäntöön. Direktiivi myös heikentäisi liikesalaisuuksien suojaa Suomessa vaikuttamalla muun muassa työntekijöiden liikkuvuuteen ja liikesalaisuuksien säilyttämiseen oikeudenkäyntien aikana.

Tutkimuksen johtopäätöksenä on, että EU:n uusi liikesalaisuusdirektiivi tulisi saattaa voimaan minimidirektiivinä, jotta jäsenvaltiot voisivat säätää direktiivin tarjoamaa suojaa laajemmasta liikesalaisuuksien suojasta. Mikäli liikesalaisuusdirektiivi tulisi minimiharmonisoitavana voimaan, olisivat sen ongelmat Suomen lainsäädännön kannalta voitettavissa.