Lasten käsitykset koulunaloituksesta heidän kertomissaan saduissa
Joensuu, Anja (2016)
Joensuu, Anja
Lapin yliopisto
2016
openAccess
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:ula-201604191111
https://urn.fi/URN:NBN:fi:ula-201604191111
Tiivistelmä
Lasten koulun aloittaminen on iso siirtymä, jossa lapsen rooli, vuorovaikutussuhteet ja kasvuympäristöt muuttuvat. Syksyisin koulunaloittaminen koskettaa kymmeniä tuhansia suomalaisia lapsia, heidän läheisiään ja koko yhteiskuntaa. Onnistunut koulunaloitus heijastuu pitkälle yksilön elämässä ja sen vuoksi kouluun siirtyminen on tärkeä tutkimuksen kohde.
Tässä pro gradu –tutkielmassa lähestytään koulunaloittamista lasten antamien merkityksien kautta. Tutkimuksessa siirtymä on määritelty ekologisen teorian avulla. Tutkimukseen osallistui yhteensä 34 ekaluokkalaista kahdesta eri koulusta. Aineisto kerättiin saduttamalla lapsia pienissä ryhmissä sekä keskustelemalla lasten kanssa. Tutkimus toteutettiin fenomenografiseen tapaan ja aineisto analysoitiin fenomenografisen analyysimallin mukaisesti.
Lasten käsityksissä koulun aloittamisessa nähtiin sekä jatkuvuutta että epäjatkuvuutta kasvuympäristöjen välillä. Merkittävimmiksi tekijöiksi onnistuneessa koulunaloituksessa lasten saduissa ja keskusteluissa näyttäytyivät tutut ja uudet koulukaverit. Lisäksi lasten kasvuympäristöissä oli muutosta sen suhteen, että osa lapsista koki leikin kuuluvan kouluun, kun osa toi esille ettei koulussa leikitä. Kolmanneksi muutosta kasvuympäristöissä oli vapaa-ajan ja koulumatkojen merkitys. Tutkimustuloksissa oli yhteneväisyyksiä jo aiemmin tehtyjen tutkimusten kanssa ja tämän tutkielman tulokset käyvät vuoropuhelua aiempien tutkimuksien kanssa.
Tässä pro gradu –tutkielmassa lähestytään koulunaloittamista lasten antamien merkityksien kautta. Tutkimuksessa siirtymä on määritelty ekologisen teorian avulla. Tutkimukseen osallistui yhteensä 34 ekaluokkalaista kahdesta eri koulusta. Aineisto kerättiin saduttamalla lapsia pienissä ryhmissä sekä keskustelemalla lasten kanssa. Tutkimus toteutettiin fenomenografiseen tapaan ja aineisto analysoitiin fenomenografisen analyysimallin mukaisesti.
Lasten käsityksissä koulun aloittamisessa nähtiin sekä jatkuvuutta että epäjatkuvuutta kasvuympäristöjen välillä. Merkittävimmiksi tekijöiksi onnistuneessa koulunaloituksessa lasten saduissa ja keskusteluissa näyttäytyivät tutut ja uudet koulukaverit. Lisäksi lasten kasvuympäristöissä oli muutosta sen suhteen, että osa lapsista koki leikin kuuluvan kouluun, kun osa toi esille ettei koulussa leikitä. Kolmanneksi muutosta kasvuympäristöissä oli vapaa-ajan ja koulumatkojen merkitys. Tutkimustuloksissa oli yhteneväisyyksiä jo aiemmin tehtyjen tutkimusten kanssa ja tämän tutkielman tulokset käyvät vuoropuhelua aiempien tutkimuksien kanssa.
Kokoelmat
- Pro gradu -tutkielmat [4439]