“Ehkä pieni pelko takaraivossa, kun on lähettänyt itsestään vähän paljastavampaa materiaalia” : 15–25-vuotiaiden nuorten kokemukset sextingistä
Korkala, Susanna; Virta, Jutta (2016)
Korkala, Susanna
Virta, Jutta
Lapin yliopisto
2016
openAccess
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:ula-201604201112
https://urn.fi/URN:NBN:fi:ula-201604201112
Tiivistelmä
Sextingin eli seksuaalissävytteisten tekstiviestien, kuvien ja videoiden yksityisen lähettelyn suosio on kasvanut viime aikoina erityisesti nuorten keskuudessa. Ulkomailla aiheesta on tehty useampia tutkimuksia, mutta Suomessa aihetta ei ole laajemmin tutkittu. Sextingiin liitetään usein pelkoja ja uhkakuvia, mutta positiivisista vaikutuksista puhutaan harvoin. Tässä tutkimuksessa selvitämme 15–25-vuotiaiden nuorten kokemuksia sextingistä.
Tutkimusaineisto kerättiin laadullisen tutkimuksen keinoin anonyymillä verkkokyselyllä, jonka linkkiä jaettiin sosiaalisessa mediassa. Verkkokysely sisälsi monivalintakysymyksiä sekä avoimia kysymyksiä. Aineisto analysoitiin soveltamalla aineistolähtöistä sisällönanalyysia. Verkkokyselyn 26 vastaajasta 22 oli naisia ja neljä miehiä.
Tutkimustulosten perusteella sexting oli suurimmalle osalle vastaajista selkeästi positiivinen kokemus. Useimmiten sextingiä harrastettiin parisuhteessa, avoliitossa tai avioliitossa, koska sillä haluttiin lievittää ikävää tai piristää parisuhdetta. Sextingin kerrottiin helpottaneen kommunikaatiota parisuhteessa sekä vahvistaneen vastaajan omaa seksuaali-identiteettiä. Painostuksen vuoksi sextingiin suostuneet katuivat sextingiä eivätkä halunneet harrastaa sitä jatkossa. Suurin syy katumukselle oli pelko yksityisesti lähetetyn sisällön leviämisestä. Aiemmista tutkimuksista poiketen vastaajat eivät olleet joutuneet kostopornon tai sextortionin uhreiksi.
Tutkimustulokset ovat tärkeitä mediakasvatuksen alalle niiden neutraaliuden takia. Vaikka sextingiä on demonisoitu mediassa, tähän tutkimukseen osallistuneet nuoret eivät kokeneet sextingiä niin, kuten media sen esittää. Tutkimuslöydökset osoittavat, että sexting koetaan luonnollisena sekä pääsääntöisesti positiivisena. Näiden tutkimustulosten avulla huoltaja, kasvattaja, nuori, aiheesta kiinnostunut tai kasvatusalan ammattilainen voi lähestyä sextingiä vaivattomasti nuorten kokemusten kautta.
Tutkimusaineisto kerättiin laadullisen tutkimuksen keinoin anonyymillä verkkokyselyllä, jonka linkkiä jaettiin sosiaalisessa mediassa. Verkkokysely sisälsi monivalintakysymyksiä sekä avoimia kysymyksiä. Aineisto analysoitiin soveltamalla aineistolähtöistä sisällönanalyysia. Verkkokyselyn 26 vastaajasta 22 oli naisia ja neljä miehiä.
Tutkimustulosten perusteella sexting oli suurimmalle osalle vastaajista selkeästi positiivinen kokemus. Useimmiten sextingiä harrastettiin parisuhteessa, avoliitossa tai avioliitossa, koska sillä haluttiin lievittää ikävää tai piristää parisuhdetta. Sextingin kerrottiin helpottaneen kommunikaatiota parisuhteessa sekä vahvistaneen vastaajan omaa seksuaali-identiteettiä. Painostuksen vuoksi sextingiin suostuneet katuivat sextingiä eivätkä halunneet harrastaa sitä jatkossa. Suurin syy katumukselle oli pelko yksityisesti lähetetyn sisällön leviämisestä. Aiemmista tutkimuksista poiketen vastaajat eivät olleet joutuneet kostopornon tai sextortionin uhreiksi.
Tutkimustulokset ovat tärkeitä mediakasvatuksen alalle niiden neutraaliuden takia. Vaikka sextingiä on demonisoitu mediassa, tähän tutkimukseen osallistuneet nuoret eivät kokeneet sextingiä niin, kuten media sen esittää. Tutkimuslöydökset osoittavat, että sexting koetaan luonnollisena sekä pääsääntöisesti positiivisena. Näiden tutkimustulosten avulla huoltaja, kasvattaja, nuori, aiheesta kiinnostunut tai kasvatusalan ammattilainen voi lähestyä sextingiä vaivattomasti nuorten kokemusten kautta.
Kokoelmat
- Pro gradu -tutkielmat [4461]