Prorogaatiosopimus : prorogaatiolauseke sopimusehtona kansainvälisessä kauppasopimuksessa

Abstract

Tutkielmassa tarkastelun kohteena on prorogaatio- eli oikeuspaikkalauseke sopimusehtona kansainvälisessä kauppasopimuksessa suomalaisen sopimusosapuolen näkökulmasta. Tarkoituksena on selvittää, miten yrityksen mahdollisesti sopimuksessaan käyttämää oikeuspaikkalauseketta säännellään Euroopan unionissa (EU) sekä kansallisella tasolla Suomessa ja Yhdysvalloissa. Kansainvälisissä oikeussuhteissa oikeuspaikan etukäteinen valinta palvelee riidanratkaisun ennakoitavuutta. Prorogaatiolauseke voidaan nähdä tärkeänä sopimusehtona, johon osapuolten tulee kiinnittää erityistä huomiota sopimusta laadittaessa. Tutkielmassa käytetään pääasiassa oikeusdogmaattista eli lainopillista tutkimusmetodia.

Prorogaatiosopimuksella tarkoitetaan osapuolten laatimaa sopimusta siitä, missä tuomioistuimessa heidän välisestä oikeussuhteestaan johtuva riita ratkaistaan. Useimmiten prorogaatiosopimus sisältyy määräyksenä muuhun sopimukseen, jolloin sitä kutsutaan prorogaatiolausekkeeksi. EU:ssa oikeuspaikkalausekkeita koskeva sääntely on yhtenäistetty Bryssel I –asetuksella, joka tulee sovellettavaksi niissä tapauksissa, joissa toimivaltainen tuomioistuin on sovittu sijaitsemaan EU:n jäsenvaltiossa. Bryssel I –asetus määrittää tuomioistuimen toimivallasta tehtävän sopimuksen muodollista pätevyyttä sallien laajat mahdollisuudet toimivallasta sopimiseen. Näin ollen Bryssel I –asetus takaa prorogaatiolausekkeille suhteellisen yhtenäisen kohtelun EU:n alueella.

Prorogaatiolausekkeen käyttökelpoisuus voidaan nähdä olennaisesti erilaisena, mikäli toimivaltainen tuomioistuin kuitenkin sovitaan sijaitsemaan EU:n ulkopuolelle. Kansainvälisessä kaupassa riidanratkaisun paikkana käytetään usein Yhdysvalloissa sijaitsevia oikeusistuimia. Tällä hetkellä Suomen ja Yhdysvaltojen välillä ei ole voimassa olevaa kansainvälistä konventiota, joka harmonisoisi oikeuspaikkalausekkeita koskevaa sääntelyä. Näin ollen tuomioistuinvaltio soveltaa omaa kansallista lainsäädäntöään tulkitessaan oikeuspaikkalauseketta.

Tällä hetkellä pyritään kuitenkin jatkuvasti kohti oikeuspaikkalausekkeiden entistä laajempaa kansainvälisen sääntelyn yhtenäistämistä. Haagissa on vuonna 2005 hyväksytty yleissopimus, joka koskee oikeuspaikkasopimuksen perusteella määräytyvää tuomioistuimen kansainvälistä toimivaltaa sekä tällaisen sopimuksen perusteella annetun tuomion tunnustamista ja täytäntöönpanoa. Haagin konventio on tullut kansainvälisesti voimaan 1.10.2015, kun EU ratifioi sopimuksen tavoitteenaan yritysten oikeudellisen epävarmuuden vähentäminen EU:n ulkopuolisessa kaupankäynnissä. Laajan kansainvälisen kaupan kannalta konvention merkitys on kuitenkin tällä hetkellä lähes olematon. Yhdysvallat ei ole ratifioinut Haagin konventiota, minkä vuoksi Suomen ja Yhdysvaltojen välillä ei ole voimassa olevaa yhtenäistä sääntelyä koskien kansainvälisiä oikeuspaikkasopimuksia. Tulevaisuudessa Haagin konvention merkitys voi kuitenkin kasvaa, mikäli Yhdysvallat ratifioi sopimuksen. Tällöin riidanratkaisulauseketta kansainväliseen kauppasopimukseen määritettäessä voitaisiin yhä useammin käyttää prorogaatiolausekeketta kansainvälisen sääntelyn ollessa yhtenäistettyä.