Työsäännöt ja yhteistoiminta
Saarela, Teppo (2016)
Saarela, Teppo
Lapin yliopisto
2016
openAccess
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:ula-201605231146
https://urn.fi/URN:NBN:fi:ula-201605231146
Tiivistelmä
Tutkielma käsittelee yhteistoimintalain mukaan sovittujen työsääntöjen asemaa osana työsuhteen ehtojen määräytymistä. Työsäännöt ovat työoikeuteen ja työsuhteisiin historiallisesti
liittyvä kokonaisuus, jotka yleisen yhteiskunnallisen sekä työoikeudellisen kehityksen myötä ovat jääneet vähäiselle huomiolle. Alkujaan työsäännöt olivat yksi merkittävimmistä työsuhdetta normittaneista tekijöistä, joiden käytöstä säädettiin erillisessä työsääntölaissa (142/1922). Nykyisin työsäännöistä säädetään hyvin suppeasti yhteistoiminnasta yrityksissä (334/2007) annetussa laissa.
Perusta tutkimukselle rakentui lainsäädännön ja sen esitöiden läpikäynnille, jota täydennettiin kyselytutkimuksella. Työsääntö-termiä määritellään lainsäädännössä ja sen esitöissä, mutta lain mukaisen määritelmän lisäksi sillä voidaan ymmärtää muutakin. Työsääntö-käsitteen ymmärtäminen käytännön työelämässä tuottaa kuitenkin ongelmia. Vaikka lainsäädäntö asiassa on selkeä, pelkän termin perusteella ei todellisuudessa ole itsestään selvää tarkoitetaanko työsäännöistä puhuttaessa työntekoon liittyviä ohjeita, työnantajan direktio-oikeutensa perusteella antamia määräyksiä vai yleisesti työn tekemistä määritteleviä sääntöjä.
Tutkielmassa perehdytään lisäksi työsääntöjen sääntelyhistoriaan, oikeudellisen asemaan sekä nykyiseen merkitykseen osana työsuhteen ehtojen määräytymistä. Merkittävässä asemassa on etenkin yhteistoimintalain, sen esitöiden ja oikeustapausten läpikäynti. Selvitettäväksi tulevat myös sovittujen työsääntöjen käytännön soveltamiseen mahdollisesti liittyvät ongelmat. Näin pyrittiin muodostamaan kokonaiskuva siitä oikeudellisesta kentästä, missä työsäännöt ovat kehittyneet, missä niitä käytetään ja mikä niiden merkitys tämän päivän reaalimaailmassa on.
Kysely kohdistettiin useille liitoille, vartiointi- ja turvallisuusalan, pankki- ja vakuutusalan sekä kaupanalan suurille toimijoille. Tulosten mukaan työsääntöinä ymmärrettäviä sääntöjä käytetään työpaikoilla, mutta kyseeseen tulevat käytännössä muutoin kuin yhteistoimintalain mukaan sovitut säännöt. Työnantajan yksipuolisesti laatimien ohjeiden käyttöä pidetään yleisesti yhteistoimintalain mukaista menettelyä joustavampana. Kun sääntöjä ei ole sovittu yhteistoimintalain mukaisessa järjestyksessä, voidaan niitä tarvittaessa myös joustavasti muuttaa. Täysin merkityksettömiä lain mukaiset työsäännöt eivät kuitenkaan ole, vaikka niitä lain mukaisessa merkityksessä ei juurikaan käytetä.
liittyvä kokonaisuus, jotka yleisen yhteiskunnallisen sekä työoikeudellisen kehityksen myötä ovat jääneet vähäiselle huomiolle. Alkujaan työsäännöt olivat yksi merkittävimmistä työsuhdetta normittaneista tekijöistä, joiden käytöstä säädettiin erillisessä työsääntölaissa (142/1922). Nykyisin työsäännöistä säädetään hyvin suppeasti yhteistoiminnasta yrityksissä (334/2007) annetussa laissa.
Perusta tutkimukselle rakentui lainsäädännön ja sen esitöiden läpikäynnille, jota täydennettiin kyselytutkimuksella. Työsääntö-termiä määritellään lainsäädännössä ja sen esitöissä, mutta lain mukaisen määritelmän lisäksi sillä voidaan ymmärtää muutakin. Työsääntö-käsitteen ymmärtäminen käytännön työelämässä tuottaa kuitenkin ongelmia. Vaikka lainsäädäntö asiassa on selkeä, pelkän termin perusteella ei todellisuudessa ole itsestään selvää tarkoitetaanko työsäännöistä puhuttaessa työntekoon liittyviä ohjeita, työnantajan direktio-oikeutensa perusteella antamia määräyksiä vai yleisesti työn tekemistä määritteleviä sääntöjä.
Tutkielmassa perehdytään lisäksi työsääntöjen sääntelyhistoriaan, oikeudellisen asemaan sekä nykyiseen merkitykseen osana työsuhteen ehtojen määräytymistä. Merkittävässä asemassa on etenkin yhteistoimintalain, sen esitöiden ja oikeustapausten läpikäynti. Selvitettäväksi tulevat myös sovittujen työsääntöjen käytännön soveltamiseen mahdollisesti liittyvät ongelmat. Näin pyrittiin muodostamaan kokonaiskuva siitä oikeudellisesta kentästä, missä työsäännöt ovat kehittyneet, missä niitä käytetään ja mikä niiden merkitys tämän päivän reaalimaailmassa on.
Kysely kohdistettiin useille liitoille, vartiointi- ja turvallisuusalan, pankki- ja vakuutusalan sekä kaupanalan suurille toimijoille. Tulosten mukaan työsääntöinä ymmärrettäviä sääntöjä käytetään työpaikoilla, mutta kyseeseen tulevat käytännössä muutoin kuin yhteistoimintalain mukaan sovitut säännöt. Työnantajan yksipuolisesti laatimien ohjeiden käyttöä pidetään yleisesti yhteistoimintalain mukaista menettelyä joustavampana. Kun sääntöjä ei ole sovittu yhteistoimintalain mukaisessa järjestyksessä, voidaan niitä tarvittaessa myös joustavasti muuttaa. Täysin merkityksettömiä lain mukaiset työsäännöt eivät kuitenkaan ole, vaikka niitä lain mukaisessa merkityksessä ei juurikaan käytetä.
Kokoelmat
- Pro gradu -tutkielmat [4472]