Luovaa muotoilua: muotoilu vaatetussuunnittelun työtapana

Abstract

Tutkimuksen keskeisenä tarkoituksena oli kartoittaa muotoilun olemusta ja mielekkyyttä vaatetussuunnitteluprosessina. Aineistoa keräsin kirjallisten dokumenttien, videotallenteiden, asiantuntijaluentojen ja vaatteiden valokuvien lisäksi osallistuvalla havainnoinnilla sekä asiantuntijoiden teemahaastattelulla. Tapaustutkimusta muistuttavassa prosessissa hahmotin suunnittelijan muotoilutoiminnan ja – ajattelun prosessikuvauksen, jossa idea-avaruus näkyy laajana koko prosessia ympäröivänä alueena ja sen sisällä suunnittelija toimii rajoite- ja toteutusavaruuksien puitteissa. Jotta prosessi voi päätyä parhaimpaan mahdolliseen lopputulokseen, on suunnittelijan kuitenkin haettava inspiraatiota ja ongelmanratkaisumalleja myös meneillään olevan työn rajoitteiden ja toteutuksen ulkopuolelta. Prosessissa tekninen suunnittelu alkoi päällekkäin visuaalisen suunnittelun kanssa ja osa teknisestä suunnittelusta jäi toteuttavan tahon vastuulle. Muotoilu näyttäytyi ratkaisukeskeisenä ja tuotekehittelyllisiä elementtejä sisältävänä toimintana. Tätä kautta suunnittelija saa varmuutta toimintaansa, toteuttaa elinikäisen oppimisen periaatteita ja kerää bricolagen aineetonta materiaalipankkia. Muotoilussa suunnittelija voi säätää luonnoksensa tarkkuustasoa vastaamaan toteuttavaa tahoa kohtaan kokemaansa luottamustasoa, ja kokee toteuttavalle taholle vastuuta siirtäessään tulkintaongelmia vähentävää vaikutusta. Suunnittelijan kokema luottamustaso toteuttavaa tahoa kohtaa vaikuttaa eniten hahmotettua prosessikuvausta muuttavana tekijänä. Merkittävimmäksi haasteeksi muotoilussa osoittautui rakenteellisten ratkaisujen hiominen toteutuskelpoisiksi ja kustannustehokkaiksi.

The main purpose of this research was to identify the nature and meaningfulness of moulage as a clothing design process. The material of this research included photographs, written documents, video clips and lectures. In addition, participant observation and theme interview were used as methods of collecting data. The research method applied the principles of case study. In my research, I identified the designer’s process description of moulage based design, in which the conceitspace appears as the big picture of the process within which the constraintspace and construction-space direct the designer’s work. In order to reach the best possible results, the designer has to look for inspiration and examples of problem solving also outside the constraint-space and construction-space of the ongoing work. In the process, the technical design started simultaneously with the visual design, and part of the technical design was left on the responsibility of the executor. The moulage appeared as an activity including the elements of key solution and product development. In this way, the designer develops his/her expertise, follows the principles of lifelong learning and collects the immaterial substance bank of bricolage. In moulage the designer can regulate the accuracy of the sketches according to his/her level of confidence in the skills of the executor. This level of confidence in the skills and experience of the executor appeared as the main single factor influencing the process description of the designer. The most significant challenge of moulage turned out to be the elaboration of structural solutions so that they are executable and cost-effective.