Tuomioistuimen vahvistamaan sovintoon johtavat menettelyt ja niiden toimivuus
Kuokkanen, Valpuri (2016)
Kuokkanen, Valpuri
Lapin yliopisto
2016
openAccess
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:ula-201605241163
https://urn.fi/URN:NBN:fi:ula-201605241163
Tiivistelmä
Tutkielmassani perehdyn ja analysoin oikeusdogmaattisesta näkökulmasta menettelyjä, jotka voivat johtaa tuomioistuimen vahvistamaan sovintoon riita-asioissa. Selvitän, minkälaisia ovat sovintomenettelyt ja, millainen on niitä koskeva lainsäädäntö. Toiseksi selvitän, mikä on tuomioistuimen ja tuomarin rooli eri sovittelumenettelyissä
Tuomioistuimen vahvistama sovinto voi syntyä kolmea eri reittiä. Ensinnäkin riita-asian oikeudenkäynnin aikana voidaan saavuttaa sovinto, joka voidaan vahvistaa. Sovintojen syntymisen lisäämiseksi on oikeudenkäymiskaaressa asetettu tuomarille velvollisuus selvittää sovinnon edellytykset valmistelussa, yrittää saada asianosaiset sopimaan juttu oikeudenkäynnin aikana ja sopivassa tilanteessa esittää sovintoehdotus asian ratkaisemiseksi. Toiseksi sovinto voi syntyä vuonna 2006 käyttöön otetussa tuomioistuinsovittelussa, jossa sovittelijana toimiva tuomari sovittelee juttua tuomioistuinsovittelulain mukaisessa vapaamuotoisessa sovittelumenettelyssä. Kolmanneksi tuomioistuimessa voidaan vahvistaa tuomioistuimen ulkopuolella syntyneitä sovintoa. Mitä tahansa tuomioistuimen ulkopuolella syntynyttä sovintoa ei kuitenkaan voida vahvistaa, vaan tuomioistuinsovittelulaissa on säädetty tarkasti, millainen menettelyn täytyy olla, jotta sovinto voidaan vahvistaa.
Kolmantena tutkimuskysymyksenäni selvitän, onko sovittelua koskeva lainsäädäntö toimivaa. Tutkin lainsäädännön toimivuutta asettamieni kriteerien kautta. Kriteereinäni käytän sovintojen määrää käytännössä, sovittelumenettelyjen kustannuksia ja oikeusturvaa.
Tutkimukseni perusteella voidaan todeta, että sovittelumenettelyjä koskevasta lainsäädännöstä on muodostunut toimiva kokonaisuus, vaikka menettelyihin liittyykin vielä joitain ongelmia. Sovittelumenettelyt ovat eräs tapa säästää valtion resursseja ja hallita tuomioistuimen suuria juttu määriä. Sovintomenettelyistä saatujen myönteisten kokemusten perusteella pidän perusteltuna sitä, että sovintopalveluita laajennetaan ja kehitetään edelleen.
Tuomioistuimen vahvistama sovinto voi syntyä kolmea eri reittiä. Ensinnäkin riita-asian oikeudenkäynnin aikana voidaan saavuttaa sovinto, joka voidaan vahvistaa. Sovintojen syntymisen lisäämiseksi on oikeudenkäymiskaaressa asetettu tuomarille velvollisuus selvittää sovinnon edellytykset valmistelussa, yrittää saada asianosaiset sopimaan juttu oikeudenkäynnin aikana ja sopivassa tilanteessa esittää sovintoehdotus asian ratkaisemiseksi. Toiseksi sovinto voi syntyä vuonna 2006 käyttöön otetussa tuomioistuinsovittelussa, jossa sovittelijana toimiva tuomari sovittelee juttua tuomioistuinsovittelulain mukaisessa vapaamuotoisessa sovittelumenettelyssä. Kolmanneksi tuomioistuimessa voidaan vahvistaa tuomioistuimen ulkopuolella syntyneitä sovintoa. Mitä tahansa tuomioistuimen ulkopuolella syntynyttä sovintoa ei kuitenkaan voida vahvistaa, vaan tuomioistuinsovittelulaissa on säädetty tarkasti, millainen menettelyn täytyy olla, jotta sovinto voidaan vahvistaa.
Kolmantena tutkimuskysymyksenäni selvitän, onko sovittelua koskeva lainsäädäntö toimivaa. Tutkin lainsäädännön toimivuutta asettamieni kriteerien kautta. Kriteereinäni käytän sovintojen määrää käytännössä, sovittelumenettelyjen kustannuksia ja oikeusturvaa.
Tutkimukseni perusteella voidaan todeta, että sovittelumenettelyjä koskevasta lainsäädännöstä on muodostunut toimiva kokonaisuus, vaikka menettelyihin liittyykin vielä joitain ongelmia. Sovittelumenettelyt ovat eräs tapa säästää valtion resursseja ja hallita tuomioistuimen suuria juttu määriä. Sovintomenettelyistä saatujen myönteisten kokemusten perusteella pidän perusteltuna sitä, että sovintopalveluita laajennetaan ja kehitetään edelleen.
Kokoelmat
- Pro gradut [4084]