Peruskoulun rehtori koulunsa muutosjohtajana
Ruokamo, Vesa (2016)
Ruokamo, Vesa
Lapin yliopisto
2016
openAccess
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:ula-201605311173
https://urn.fi/URN:NBN:fi:ula-201605311173
Tiivistelmä
Koulujen muuttuva toimintaympäristö aiheuttaa kouluille ja ennen kaikkea rehtoreille
uusia haasteita. Häneltä edellytetään opettajuudesta erillään olevaa johtajuutta, ns. ammatillistumista oppilaitoksen johtamiseen. Tämän tutkimuksen tarkoituksena on tarkastella peruskoulun rehtorin johtamiskäyttäytymistä ns. muutosjohtajuuden näkökulmasta käsin opettajien arvioimina. Tutkimuksessa määritelty muutosjohtajuuden käsite sisältää johtamisen neljä ulottuvuutta: oppimisen suunnan selkiyttäminen, oppimista edistävän ilmapiirin luominen, opettajien ja ryhmän oppimisprosessin tukeminen ja esimerkillä johtaminen.
Esimerkillä johtaminen ei kuitenkaan muodostanut omaa johtamisen ulottuvuutta vaan se oli osa oppimista edistävän ilmapiirin luomista koskevaa ulottuvuutta. Tutkimuksessa saatujen kolmen johtamisen ulottuvuuden avulla rehtorit voitiin luontevasti ryhmitellä neljään eri esimiesryhmään, joista kukin kuvaa rehtorin johtamistyön aktiivisuustasoa passiivisesta aktiiviseen: kollegat, luotsit, kapteenit ja valmentajat. Valmentajien taso kuvaa rehtorin johtamiskäyttäytymisen ideaalimallia.
Tutkimukseen osallistui 228 peruskoulun opettajaa eri puolilta Suomea. Johtamisen
ulottuvuuksista opettajan oppimisprosessin tukeminen sai kaikkein heikoimman
arvion. Opettajan oppimisprosessin tukeminen ei ole rehtorin johtamistoiminnalle
kovinkaan ominaista. Vajaa kolmannes rehtoreista sijoittui johtamisen
ideaalimalliin l. valmentajiin. Heidän saamansa keskiarvopistemäärät
olivat kaikilla johtamisen ulottuvuuksilla hyvää tasoa lukuun ottamatta oppimisprosessin
tukemisen tasoa, joka jäi niukasti tyydyttävälle tasolle. Reilu kolmannes
rehtoreista sijoittui aktiivisuustasoltaan toiseksi ylimpään ryhmään l. kapteeneihin.
Toiseksi alimpaan ryhmään l. luotseihin sijoittui noin viidennes rehtoreista
ja reilu kymmenesosa rehtoreista sijoittui passiivisimpaan ryhmään l. kollegoihin.
Tutkimuksen tulos vastaa aikaisempien peruskoulun johtamista koskevien tutkimusten
antamaa kuvaa rehtoreista. Rehtorit ovat suurimmaksi osaksi hallintotehtäviä
painottavia johtajia. He eivät jostain syystä painota ihmisten johtamista
niin paljon kuin se nykyisten johtamisnäkemysten mukaan olisi tarkoituksenmukaista.
uusia haasteita. Häneltä edellytetään opettajuudesta erillään olevaa johtajuutta, ns. ammatillistumista oppilaitoksen johtamiseen. Tämän tutkimuksen tarkoituksena on tarkastella peruskoulun rehtorin johtamiskäyttäytymistä ns. muutosjohtajuuden näkökulmasta käsin opettajien arvioimina. Tutkimuksessa määritelty muutosjohtajuuden käsite sisältää johtamisen neljä ulottuvuutta: oppimisen suunnan selkiyttäminen, oppimista edistävän ilmapiirin luominen, opettajien ja ryhmän oppimisprosessin tukeminen ja esimerkillä johtaminen.
Esimerkillä johtaminen ei kuitenkaan muodostanut omaa johtamisen ulottuvuutta vaan se oli osa oppimista edistävän ilmapiirin luomista koskevaa ulottuvuutta. Tutkimuksessa saatujen kolmen johtamisen ulottuvuuden avulla rehtorit voitiin luontevasti ryhmitellä neljään eri esimiesryhmään, joista kukin kuvaa rehtorin johtamistyön aktiivisuustasoa passiivisesta aktiiviseen: kollegat, luotsit, kapteenit ja valmentajat. Valmentajien taso kuvaa rehtorin johtamiskäyttäytymisen ideaalimallia.
Tutkimukseen osallistui 228 peruskoulun opettajaa eri puolilta Suomea. Johtamisen
ulottuvuuksista opettajan oppimisprosessin tukeminen sai kaikkein heikoimman
arvion. Opettajan oppimisprosessin tukeminen ei ole rehtorin johtamistoiminnalle
kovinkaan ominaista. Vajaa kolmannes rehtoreista sijoittui johtamisen
ideaalimalliin l. valmentajiin. Heidän saamansa keskiarvopistemäärät
olivat kaikilla johtamisen ulottuvuuksilla hyvää tasoa lukuun ottamatta oppimisprosessin
tukemisen tasoa, joka jäi niukasti tyydyttävälle tasolle. Reilu kolmannes
rehtoreista sijoittui aktiivisuustasoltaan toiseksi ylimpään ryhmään l. kapteeneihin.
Toiseksi alimpaan ryhmään l. luotseihin sijoittui noin viidennes rehtoreista
ja reilu kymmenesosa rehtoreista sijoittui passiivisimpaan ryhmään l. kollegoihin.
Tutkimuksen tulos vastaa aikaisempien peruskoulun johtamista koskevien tutkimusten
antamaa kuvaa rehtoreista. Rehtorit ovat suurimmaksi osaksi hallintotehtäviä
painottavia johtajia. He eivät jostain syystä painota ihmisten johtamista
niin paljon kuin se nykyisten johtamisnäkemysten mukaan olisi tarkoituksenmukaista.
Kokoelmat
- Pro gradut [4083]