"Ehkä tärkeimpänä erilaisuuden oppiminen" : luokanopettajien ja rehtoreiden kokemuksia inkluusiosta
Koivuharju, Essi; Komulainen, Mikko (2016)
Koivuharju, Essi
Komulainen, Mikko
Lapin yliopisto
2016
openAccess
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:ula-201605311175
https://urn.fi/URN:NBN:fi:ula-201605311175
Tiivistelmä
Tutkielman tavoitteena oli selvittää miten luokanopettajat ja rehtorit kokevat inkluusion tämän hetken kouluissa. Inkluusio on ajattelutapa, jossa kaikki erilaiset oppijat opiskelevat yhteisönsä tasavertaisina jäseninä. Aihe on ajankohtainen, koska inkluusiosta on tullut osa koulujen arkea. Inkluusion myötä tuttuja työtapoja on haastettu, tämä on tuottanut monenlaisia mielipiteitä puolesta ja vastaan. Tutkielma pyrkii vertailemaan luokanopettajien ja rehtoreiden kokemuksia ja selvittämään niiden yhtäläisyyksiä ja eroavaisuuksia.
Tutkielmamme on laadullinen tutkimus, jossa aineiston lähestymistapana on käytetty fenomenografiaa. Fenomenografisella tutkimuksella pyritään selvittämään tutkittavien kokemusten kirjoa. Fenomenografialle tyypillistä on kuvata ilmiötä sen hetkisessä kontekstissa. Tutkimuksen aineisto kerättiin kyselylomakkeella kahdessa osassa sähköpostitse, luokanopettajilta keväällä 2015 ja rehtoreilta talvella 2016. Kyselyymme vastasi viisi luokanopettajaa ja kuusi rehtoria. Kaikki vastaajat olivat eripuolilta Suomea, sekä maaseudulta että kaupungista.
Tutkielmassa selvisi luokanopettajien ja rehtoreiden kokevan inkluusiossa olevan sekä hyviä että huonoja puolia. Positiivisena nähtiin inkluusion sisältämät arvot. Lähikouluperiaatteen myötä oppilasaines on heterogeenisempää. Tämä on lisännyt erilaisuuden hyväksymistä yhteisöissä ja tuottavan tasa-arvoa. Negatiivisena koettiin inkluusion myötä lisääntynyt työmäärä ja luokkien työrauha-ongelmat. Taloudellisten resurssien koettiin olevan suurin este onnistuneen inkluusion toteutumiselle ja syyllinen inkluusion ongelmakohtiin tämän hetken kouluissa. Taloudellisten resurssien tärkeys sai pohtimaan jatkotutkimusaiheita. Olisi mielenkiintoista selvittää, millaisia olisivat riittävät resurssit inkluusion toteuttamiselle.
Inkluusio ilmiönä on monitahoinen ja se pyrkii tekemään yhteiskunnasta tasa-arvoisemman ja opettamaan oppilaille erilaisuutta pienestä pitäen. Inkluusio on koko yhteiskuntaan vaikuttava ajattelutapa, jolla voi olla pitkällä aikavälillä monenlaisia seurauksia. Toisaalta tarvittavien lisäresurssien saatavuus ei ole itsestäänselvyys, mikä saatettiin kokea lamaannuttavana. Inkluusion toteuttaminen vaatii useiden eri osa-alueiden onnistunutta yhteensovittamista.
Tutkielmamme on laadullinen tutkimus, jossa aineiston lähestymistapana on käytetty fenomenografiaa. Fenomenografisella tutkimuksella pyritään selvittämään tutkittavien kokemusten kirjoa. Fenomenografialle tyypillistä on kuvata ilmiötä sen hetkisessä kontekstissa. Tutkimuksen aineisto kerättiin kyselylomakkeella kahdessa osassa sähköpostitse, luokanopettajilta keväällä 2015 ja rehtoreilta talvella 2016. Kyselyymme vastasi viisi luokanopettajaa ja kuusi rehtoria. Kaikki vastaajat olivat eripuolilta Suomea, sekä maaseudulta että kaupungista.
Tutkielmassa selvisi luokanopettajien ja rehtoreiden kokevan inkluusiossa olevan sekä hyviä että huonoja puolia. Positiivisena nähtiin inkluusion sisältämät arvot. Lähikouluperiaatteen myötä oppilasaines on heterogeenisempää. Tämä on lisännyt erilaisuuden hyväksymistä yhteisöissä ja tuottavan tasa-arvoa. Negatiivisena koettiin inkluusion myötä lisääntynyt työmäärä ja luokkien työrauha-ongelmat. Taloudellisten resurssien koettiin olevan suurin este onnistuneen inkluusion toteutumiselle ja syyllinen inkluusion ongelmakohtiin tämän hetken kouluissa. Taloudellisten resurssien tärkeys sai pohtimaan jatkotutkimusaiheita. Olisi mielenkiintoista selvittää, millaisia olisivat riittävät resurssit inkluusion toteuttamiselle.
Inkluusio ilmiönä on monitahoinen ja se pyrkii tekemään yhteiskunnasta tasa-arvoisemman ja opettamaan oppilaille erilaisuutta pienestä pitäen. Inkluusio on koko yhteiskuntaan vaikuttava ajattelutapa, jolla voi olla pitkällä aikavälillä monenlaisia seurauksia. Toisaalta tarvittavien lisäresurssien saatavuus ei ole itsestäänselvyys, mikä saatettiin kokea lamaannuttavana. Inkluusion toteuttaminen vaatii useiden eri osa-alueiden onnistunutta yhteensovittamista.
Kokoelmat
- Pro gradut [4084]