Yläkoululaisten masennusoireilu ja kouluympäristön tarjoama sosiaalinen tuki

Abstract

Pro gradu -tutkielman aiheena oli yläkoululaisten masennusoireilu ja kouluympäristön tarjoama sosiaalinen tuki. Tutkimustehtävä muodostui kolmesta tutkimuskysymyksestä. Ensimmäiseksi selvitettiin masennusoireilun yleisyyttä ja vaikeusastetta yläkoululaisilla. Toiseksi selvitettiin, mistä tekijöistä koulun tarjoama sosiaalinen tuki muodostuu yläkoulussa. Kolmanneksi selvitettiin koulun tarjoaman sosiaalisen tuen yhteyttä yläkoululaisten masennusoireiluun. Käsitteellinen viitekehys muodostui sosiaalisesta tuesta. Tutkimukseen osallistui 46 997 peruskoulun 8. ja 9. luokkien oppilasta. Tutkimusaineisto saatiin Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen tekemästä Kouluterveyskyselystä vuodelta 2011. Tutkimusaineisto analysoitiin SPSS-ohjelmalla.

Mielialaa koskevan RBDI-mittarin avulla selvitettiin masennusoireilun yleisyyttä ja vaikeusastetta yläkoululaisilla. Analyysin perusteella suurimmalla osalla yläkoululaisista ei ole masennusoireilua ollenkaan tai oireet ovat erittäin lieviä. Kuitenkin lähes joka neljännellä yläkoululaisella on vähintään lieviä masennusoireita. Masennusoireilua esiintyy enemmän tytöillä kuin pojilla kaikkien masennusoireilun vaikeusastetta kuvaavien luokkien kohdalla.

Faktorianalyysin avulla selvitettiin kouluympäristön tarjoaman sosiaalisen tuen osa-alueita yläkoulussa. Kouluympäristön tarjoama sosiaalinen tuki voitiin jakaa kolmeen osa-alueeseen: emotionaaliseen, informatiiviseen ja materiaaliseen tukeen. Emotionaalisen tuen osa-alueella luokan ilmapiirin koettiin pääsääntöisesti sallivan mielipiteen ilmaisun sekä luokan oppilaiden viihtyvän hyvin yhdessä. Suurimpana epäkohtana koettiin, etteivät opettajat ole kiinnostuneita oppilaiden kuulumisista. Suurin osa yläkoululaisista ei kokenut tarvitsevansa informatiivista tukea. Kuitenkin ne, jotka kokivat tarvitsevansa informatiivista tukea, myös saivat sitä pääsääntöisesti hyvin. Heikoiten informatiivista tukea saatiin pahaan oloon ja mielenterveysasioihin. Materiaalisen tuen osa-alueella suurin osa yläkoululaisista koki terveydenhoitajan, lääkärin, kuraattorin ja psykologin vastaanotolle pääsemisen erittäin tai melko helpoksi. Kaikkein helpoimmaksi koettiin terveydenhoitajan vastaanotolle pääseminen ja kaikkein vaikeimmaksi psykologin vastaanotolle pääseminen.

Logistisen regressioanalyysin avulla selvitettiin kouluympäristön tarjoaman sosiaalisen tuen yhteyttä yläkoululaisten masennusoireiluun. Analyysin perusteella jokaisella sosiaalisen tuen osa-alueella oli tilastollisesti merkitsevä yhteys yläkoululaisten masennusoireiluun. Emotionaalisella tuella oli tilastollisesti selkeästi merkitsevin yhteys masennusoireiluun. Emotionaalisella ja informatiivisella tuella oli hieman suurempi yhteys tyttöjen kuin poikien masennusoireiluun. Materiaalisella tuella oli puolestaan hieman suurempi yhteys poikien kuin tyttöjen ennusoireiluun.