Lean-ajattelun käyttöönoton organisaatiokulttuuriset tekijät Lapin sairaanhoitopiirissä
Kangas, Riikka (2016)
Kangas, Riikka
Lapin yliopisto
2016
openAccess
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:ula-201606021184
https://urn.fi/URN:NBN:fi:ula-201606021184
Tiivistelmä
Tutkimuksessani selvitetään kuinka sairaalan organisaatiokulttuuriset tekijät nousevat esiin Lean-ajatteluun perustuvassa prosessien tehostamisessa. Päätutkimuskysymystä tarkennetaan kahdella alakysymyksellä, jotka nostavat esiin kuinka Lean-ajattelulla on tehostettu poliklinikoiden toimintaa hukkaa poistaen ja kuinka jatkuvan parantamisen kulttuuri on muotoutunut sekä mitkä tekijät edistävät tai hidastavat Lean-ajattelun tavoitteita. Tutkimukseni laadullinen aineisto on hankittu puolistrukturoidulla teemahaastattelulla haastattelemalla kuutta Lapin sairaanhoitopiirin työntekijää. Aineisto on analysoitu teoriaohjaavalla sisällönanalyysillä. Tutkimukseni toteutetaan tapaustutkimuksena Lapin sairaanhoitopiirin inhimillisesti tehokas-sairaala hankkeeseen.
Tutkimukseni teoreettisessa viitekehyksessä käsitellään Lean-ajattelua prosessiperustaisena toimintojen tehostajana niin julkisessa sairaalakontekstissa kuin palveluorganisaatiossa. Viitekehyksessä käsitellään myös terveydenhuollon organisaation organisaatiokulttuurisia tekijöitä kulttuurisen moninaisuuden sekä terveydenhuollon erityispiirteiden, hierarkioiden sekä professioiden, kautta.
Tutkimustuloksista käy ilmi, että Lean-ajattelulla on onnistuttu lisäämään palvelunäkökulmaa ja henkilökuntalähtöistä kehittämistä sekä luomaan kollektiivisempaa kulttuuria. Jatkuvan parantamisen kulttuurin koetaan olevan pitkän aikavälin muotoutumisen tulos. Kulttuurin muotoutumista hidastavat olennaisesti ajankäytön ongelmat sekä aiempien kehittämishankkeiden varjot. Hierarkioiden ja professioiden nähtiin olevan tehokkuuden väylä, mutta pidemmällä aikavälillä niiden nähtiin ylläpitävän vanhoja rakenteita. Moninaisuuden nähtiin edesauttavan henkilökunnan tuntemista ja useita kulttuureita pidettiin voimavarana. Toisaalta taas moninaisuuden kautta esiin nousee kulttuurisia rakenteita, pelkoja ja kontrolleja, jotka estävät tehokkuutta. Sen nähdään myös hidastavan kollektiivisen kulttuurin syntymistä.
Etenkin moninaisuuteen liittyvät tekijät tulee huomioida Leanin implementaatiossa paremmin, koska tällä hetkellä ne asettavat eniten puskureita prosessien tehostumiselle. Myös hierarkisia ja professioon perustuvia tekijöitä tulisi tulevaisuudessa korostaa vähemmän ja Leania tulisi levittää tasaisemmin organisaation sisällä. Tehokkuusajattelu vaatii läpinäkyvyyttä ja stemaattisuutta.
Tutkimukseni teoreettisessa viitekehyksessä käsitellään Lean-ajattelua prosessiperustaisena toimintojen tehostajana niin julkisessa sairaalakontekstissa kuin palveluorganisaatiossa. Viitekehyksessä käsitellään myös terveydenhuollon organisaation organisaatiokulttuurisia tekijöitä kulttuurisen moninaisuuden sekä terveydenhuollon erityispiirteiden, hierarkioiden sekä professioiden, kautta.
Tutkimustuloksista käy ilmi, että Lean-ajattelulla on onnistuttu lisäämään palvelunäkökulmaa ja henkilökuntalähtöistä kehittämistä sekä luomaan kollektiivisempaa kulttuuria. Jatkuvan parantamisen kulttuurin koetaan olevan pitkän aikavälin muotoutumisen tulos. Kulttuurin muotoutumista hidastavat olennaisesti ajankäytön ongelmat sekä aiempien kehittämishankkeiden varjot. Hierarkioiden ja professioiden nähtiin olevan tehokkuuden väylä, mutta pidemmällä aikavälillä niiden nähtiin ylläpitävän vanhoja rakenteita. Moninaisuuden nähtiin edesauttavan henkilökunnan tuntemista ja useita kulttuureita pidettiin voimavarana. Toisaalta taas moninaisuuden kautta esiin nousee kulttuurisia rakenteita, pelkoja ja kontrolleja, jotka estävät tehokkuutta. Sen nähdään myös hidastavan kollektiivisen kulttuurin syntymistä.
Etenkin moninaisuuteen liittyvät tekijät tulee huomioida Leanin implementaatiossa paremmin, koska tällä hetkellä ne asettavat eniten puskureita prosessien tehostumiselle. Myös hierarkisia ja professioon perustuvia tekijöitä tulisi tulevaisuudessa korostaa vähemmän ja Leania tulisi levittää tasaisemmin organisaation sisällä. Tehokkuusajattelu vaatii läpinäkyvyyttä ja stemaattisuutta.
Kokoelmat
- Pro gradu -tutkielmat [4560]