Näkymätön uhri : laadullinen tutkimus lapsen osallisuuden rakentumisesta
Onkamo, Kirsi (2016)
Onkamo, Kirsi
Lapin yliopisto
2016
openAccess
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:ula-201606021186
https://urn.fi/URN:NBN:fi:ula-201606021186
Tiivistelmä
Pro gradu –tutkielma on laadullinen tutkimus lapsen osallisuuden rakentumisesta väkivaltaperheen kanssa työskenneltäessä, jossa väkivalta on ollut vanhempien välistä. Tutkimus käsittelee lapsen osallisuutta aktiivisen toimijuuden ja voimaantumisen kannalta sosiaalityöntekijän näkökulmasta. Tutkimuksen keskiössä ovat 7-12 -vuotiaat lapset.
Tutkimus pohjautuu laadulliseen tutkimusmenetelmään ja taustalla vaikuttavat fenomenologia sekä sosiaalinen konstruktionismi. Tutkimuksen aineisto on kerätty haastattelemalla yhtä sosiaalityöntekijää avoimella haastattelulla kahdella erillisellä kerralla Skype –yhteyden kautta. Aineisto on analysoitu sisällönanalyysin ja teemoittelun avulla.
Lapsen osallisuuden rakentumisen taustalla tutkimukseni mukaan vaikuttavat kolme pääteemaa; tilanteen lähtökohdat, kohtaamiset prosessissa sekä vanhempien asennoituminen. Tilanteen lähtökohdat ovat lapsen osallisuuden rakentumisen perustana, millä tavoin sosiaalityöntekijä, vanhemmat ja lapsi itse ymmärtävät lapsen uhrin aseman tärkeyden ja sen kautta lapsen osallisuuden tärkeyden. Kun lähtökohdat on saatu arvioitua, siirrytään seuraavaksi niihin konkreettisiin kohtaamisiin ja osallisuuden rakentumisen toimiin, joiden kautta sosiaalityöntekijä vahvistaa ja rakentaa lapsen osallisuutta. Niin lähtökohtien arvioinnissa kuin kohtaamisissakin painottuu vanhempien vahva rooli, jota käsitellään viimeisessä luvussa.
Lapsen uhriuden ymmärtäminen ja hyväksyminen ovat sosiaalityöntekijän toiminnan sekä vanhempien asennoitumisen taustalla. Aikuisten on tärkeää ymmärtää lapsen haavoittuvaisuus ja vahva kokemuspohja väkivaltatilanteesta, vaikka väkivalta ei olekaan kohdistunut lapseen. Vanhemmat ovat lapsen turvaverkosto ja koti on lapsen turvapaikka, joten kaikki pahat ja satuttavat teot vaikuttavat myös lapseen lapsen aistien ja kokemuksien kautta. Osallisuuden rakentumisessa painottuu myös sosiaalityöntekijän itsensä osallisuuden rakentaminen, aktiivisuus, tilanneherkkyys, suhde muihin ammattikuntiin sekä sitoutuminen lapsen voimaantumiseen vaikuttavien työmenetelmien käyttämiseen työssään.
Tutkimus pohjautuu laadulliseen tutkimusmenetelmään ja taustalla vaikuttavat fenomenologia sekä sosiaalinen konstruktionismi. Tutkimuksen aineisto on kerätty haastattelemalla yhtä sosiaalityöntekijää avoimella haastattelulla kahdella erillisellä kerralla Skype –yhteyden kautta. Aineisto on analysoitu sisällönanalyysin ja teemoittelun avulla.
Lapsen osallisuuden rakentumisen taustalla tutkimukseni mukaan vaikuttavat kolme pääteemaa; tilanteen lähtökohdat, kohtaamiset prosessissa sekä vanhempien asennoituminen. Tilanteen lähtökohdat ovat lapsen osallisuuden rakentumisen perustana, millä tavoin sosiaalityöntekijä, vanhemmat ja lapsi itse ymmärtävät lapsen uhrin aseman tärkeyden ja sen kautta lapsen osallisuuden tärkeyden. Kun lähtökohdat on saatu arvioitua, siirrytään seuraavaksi niihin konkreettisiin kohtaamisiin ja osallisuuden rakentumisen toimiin, joiden kautta sosiaalityöntekijä vahvistaa ja rakentaa lapsen osallisuutta. Niin lähtökohtien arvioinnissa kuin kohtaamisissakin painottuu vanhempien vahva rooli, jota käsitellään viimeisessä luvussa.
Lapsen uhriuden ymmärtäminen ja hyväksyminen ovat sosiaalityöntekijän toiminnan sekä vanhempien asennoitumisen taustalla. Aikuisten on tärkeää ymmärtää lapsen haavoittuvaisuus ja vahva kokemuspohja väkivaltatilanteesta, vaikka väkivalta ei olekaan kohdistunut lapseen. Vanhemmat ovat lapsen turvaverkosto ja koti on lapsen turvapaikka, joten kaikki pahat ja satuttavat teot vaikuttavat myös lapseen lapsen aistien ja kokemuksien kautta. Osallisuuden rakentumisessa painottuu myös sosiaalityöntekijän itsensä osallisuuden rakentaminen, aktiivisuus, tilanneherkkyys, suhde muihin ammattikuntiin sekä sitoutuminen lapsen voimaantumiseen vaikuttavien työmenetelmien käyttämiseen työssään.
Kokoelmat
- Pro gradu -tutkielmat [4472]