Ketterien menetelmien käytön edellytykset ja mahdollisuudet uudistuvissa sosiaali- ja terveysalan tietojärjestelmähankinnoissa

Abstract

Tutkielmassa on selvitetty, voidaanko tehottomuudesta ja toimittajaloukuista kärsiviä julkisia sosiaali- ja terveysalan tietojärjestelmähankintoja tehostaa hankintayksikön näkökulmasta ketterien toteutusmenetelmien avulla ja onko julkisia hankintoja koskeva sääntely tarkoituksenmukaista ongelmanratkaisun kannalta. Tutkielmassa on keskitytty uudistuvaan hankintalainsäädäntöön sekä sosiaali- ja terveysalan tietojärjestelmähankintojen erityispiirteisiin.

Hankintayksikölle syntyisi säästöjä sosiaali- ja terveysalan tietojärjestelmähankinnoissa ketterien menetelmien käytöstä. Valtaosa toimittajaloukkujen muodostumisesta tietojärjestelmien laajennusja uudistushankintoihin voidaan estää JIT 2015:n erityisehtojen mukaisten, avoimet rajapinnat ja avoimen lähdekoodin lisenssit huomioivien ketterien toteutusmenetelmien avulla. Ketteriä menetelmiä hyödyntävissä tietojärjestelmissä teknisiin syihin liittyvät suorahankinnan perusteet laajennus- ja uudistushankinnoissa poistuvat. Sosiaali- ja terveysalan tietojärjestelmien sisäinen yhteentoimivuus paranee tuotettujen järjestelmien avoimen luonteen ja muokattavuuden vuoksi. Hankintayksikön järjestelmätoteutuksen asiantuntemus ja reagointimahdollisuudet paranevat ketterille menetelmille ominaisen, tilaajan osallistamisen myötä. Mahdolliset kustannussäästöt syntyvät viiveellä, jos ketterien menetelmien käyttö saadaan sisällytettyä uusiin tietojärjestelmähankintoihin.

Uudistuva hankintalaki tarjoaa useita vaihtoehtoja kustannustehokkaalle järjestelmähankinnalle, eivätkä sen säännökset estä ketterien menetelmien tehokasta käyttöä. Sääntely on joustavaa ja hankintayksikön tarpeisiin sopeutuvaa. Toisaalta velvoittavalla sääntelyllä ei ole vahvaa ohjaavaa vaikutusta tutkimusongelman kannalta. Toimittajamarkkinoiden häiriöt johtuvat hankintayksiköiden tekemistä vääristä valinnoista, joiden seurauksena hankinnat jäävät kustannustehottomiksi. Hankintayksiköitä ohjataan tekemään oikeita valintoja käyttämällä lainsäädäntöä pehmeämpää ohjeistusta.

Ohjausmallia on pidettävä käytettävissä olevista vaihtoehdoista tilanteeseen sopivimpana. Hankintayksikön harkintamahdollisuuksien rajoittamiseen on oltava painavat perusteet. Varomaton ja toisinaan harkittukin sääntely voi aiheuttaa markkinoille tahattomia ja hankalasti ennakoitavia sääntelyhäiriöitä. Tästä syystä pakottavaan sääntelyyn tulee turvautua vasta sitten, jos pehmeät ohjauskeinot eivät johda toivottuihin tuloksiin.

Pehmeä ohjaus jättää edelleen tilaa hankintayksiköiden väärille valinnoille. Jotta pehmeät ohjauskeinot voisivat toimia, on hankintayksiköiden omaa osaamista kehitettävä. Kustannustehokkuusongelman ratkaisuun ei ole olemassa täydellistä keinoa. Julkisten hankintojen kustannustehokkuutta tulevat aina rajoittamaan myös hyvän hallinnon periaatteiden asettamat vaatimukset.